Kirmukarmun mäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirmukarmun mäeltä löytynyt miekanponsi, joka on ajoitettu 550-800-luvuille.

Kirmukarmun mäki on Vesilahdessa Pirkanmaalla sijaitseva mäki, jolla on sijainnut rautakautinen kalmisto.

Mäellä sijainnut polttokenttäkalmisto on ollut käytössä ainakin merovingi- ja viikinkiaikana. Kalmistosta löytynyt raha viittaa kuitenkin tätäkin varhaisempaan käyttöön. Mäeltä on löytynyt muun muassa kullattu eläimenmuotoinen ihmiskasvoin koristeltu miekanponsi, lukuisia erityyppisiä keihäänkärkiä, angoja, permiläisiä vyönheloja, rannerenkaita, tasavartisia solkia ja ketjuja.[1]

Paikalle on haudattu miehiä miekkoineen ja naisia juhlapuvuissaan. Haudattujen kuulumisesta yläluokkaan todistavat ylellisyysesineet, juhlavaatteiden jäänteet, ratsastustarvikkeet ja korut. Eräs paikalta löytynyt miekka on koristelu säiläkirjoituksin.

Kalmistolla on tehty useita kaivauksia 1800-luvulta lähtien. Nykyään kalmisto on mahdollisesti kokonaan tutkittu tai hävitetty.[1]

Kirmukarmuun liittyy paljon kansantarinoita. Jo ennen 1800- ja 1900-lukujen taitteen arkeologisia kaivauksia kerrottiin mäeltä löydetyn aarteita, jotka ovat rikastuttaneet löytäjänsä.[2]

  1. a b Kulttuuriympäristön palveluikkuna www.kyppi.fi. Viitattu 29.11.2017.
  2. SKS, Frans Kärjen kokoelmat nro 13962