Kuhankosken voimalaitos

Kuhankosken voimalaitos Laukaassa. 2014.

Kuhankosken voimalaitos on Laukaassa sijaitseva vesivoimala Leppäveden ja Saraaveden välissä. Laitoksen on rakennuttanut G. A. Serlachius Osakeyhtiö vuosina 1919–1925, ja se aloitti toimintansa 23.3.1923.

Laitoksen työpiirustukset teki Svenska Vattenbyggnadsbyrån W. G. Palmqvist.

Rakennustyönjohtajana oli Kaarlo Tawast.

Kone ja Silta Oy on valmistanut siltanosturin "Raanan" konesaliin sekä valssipadot: 7-metrinen pikkuvalssi ja 22-metrinen iso valssi. Erikoisuutena on patotornin seinällä voimalaitoksen puolella oleva kellonmuotoinen viisariosoituksella toimiva näyttö, josta näkee montako hammasta^selvennä padot ovat auki. Kummallekin valssille on oma näyttö, mutta pikkuvalssin luvun näkee vain tornin seinästä. Valvomoon on tehty isolle valssille jälkeenpäin sähköinen osoitin, minkä jälkeen sen laskua tai nousua voitiin tarkkailla Valvomosta käsin. Alkujaan patotorniin on johdettu 6 kV:n käyttöjännite, joka muutettiin omakäyttömuuntajalla 6 kV:n/220 V:n vaihtovirraksi. Nykyisin patotorniin menee suoraan 380 voltin jännite.

Sähköntuotanto

Voimalassa on kaksi Asean valmistamaa generaattoria, joiden nimellisteho on 2 000 kVA. Koko voimalan teho on 3,2 MW. Generaattoreiden ensiöjännite on 6 kV, josta se muunnetaan sähköverkon 20 kV:n jännitteeksi. Generaattori I käynnistyi marraskuussa 1922 ja generaattori II helmikuussa 1923.

Vesivoimalan turbiineja pyörittää Laukkavirran virtaus. Sen putouskorkeus on noin 3,5 metriä, ja vesistön keskivirtaama on 124 m³/s. Turbiinin pyörimisnopeus on 50 kierrosta minuutissa, ja se muunnetaan vaihteella generaattorille 300 kierrokseen minuutissa. Voimalaitoksen neljä turbiinia ovat vaaka-asennossa olevia Francis-tyyppisiä turbiineita. Ne on tehty Heidenheimissa Maschinenfabrik J. M. Voithin tehtaalla, kukin teholtaan 1 150 hevosvoimaa. Ne on kytketty pareittain Citroën-vaihteen välityksellä pyörittämään pystyasennossa olevia generaattoreita.

Sähkönjakelu

Voimalaitos on alun perin tuottanut sähköä Serlachius-yhtiön Jyväskylässä toimineelle Kankaan paperitehtaalle. Jännite kytkettiin linjaan 2. huhtikuuta 1923 Kankaan muuntoasemalle tehtaan käyttöön sekä myöhemmin 45 kV:n linja yhtiön Mäntän paperi- ja sellutehtaalle. Kuhankoski–Kangas–Mänttä-linja muodosti oman verkon tehtaitten välille. Sen rakentaminen aloitettiin kesällä 1924. Mäntän tehtaat kytkettiin Kuhankosken voimalaitokseen 22. helmikuuta 1925.

Voimalaitos on myös sähköistänyt Laukaan kirkonkylän lähialueineen. Voimalaitokselta lähti 6 kV:n linja Laukaan kirkonkylälle. Siitä olivat pitkään muistona johtolähtöjen telineet voimalaitoksen seinällä.

Kuhankoski–Kangas-linja purettiin 1990-luvun alussa. Kangas–Mänttä-linjan purkamisajankohdasta ei ole tietoa.

Kuhankosken voimalaitos oli alkuaikoina Suomen suurimpia jokivesivoimaloita.

Voimalaitoksen omistajia ovat olleet G. A. Serlachius (myöhemmin Metsä-Serla) vuosina 1923–1988, Keski-Suomen Valo Oy 1988–2003 ja Vattenfall 2003–2006. Nykyisin voimalaitoksen omistaa Koskienergia Oy.

Laitoksen päivystäjät olivat paikalla vuosina 1922–2003, minkä jälkeen automatisointi otti laitoksen haltuun.

Uusi voimalaitos

Koskienergia rakensi vanhan laitoksen viereen uuden voimalaitoksen, joka valmistui tammikuussa 2023. Uudella koneasemalla on kaksi bulb-turbiinia, joiden yhteenlaskettu rakennusvirtaama on 160 m³/s, teho noin 5 MW ja keskimääräinen energiantuotanto noin 35 GWh/vuosi. Vanhalla voimalaitoksella ajetaan yhtä aikaa uuden kanssa, mikäli kosken vesitilanne on hyvä. Uuteen voimalaitokseen valmistui uusi kalatie.