Lasicaine
| Lasicaine | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Järgeline lasicaine | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Mustela nivalis (Linnaeus, 1766) | ||||||||||||||
| Areal | ||||||||||||||
 | ||||||||||||||
|
Lasicaine vai järgeline lasicaine (latin.: Mustela nivalis) om pen' lihansöi živat.
Toine nimituz om por'mhaine paginoiš.
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Živat voib putta vastha Pohjoižen mapoliškon kaikil kontinentil päiči räkäs vös.
Ižačun hibj om 60..250 g jügutte, 160..260 mm pitte da händ 12..87 mm. Emäčun hibj om 30..108 g jügutte, 114..212 mm pitte, händ om 17..64 mm. Händ om bur mujul täuzin. Tal'veks živat vajehtab burad karvad vauktanke aluiženke i kändase vauktaks täuzin verendan rezul'tataks.
Elonlad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Likub heredas, hüpkil 25..30 sm pitte, ličese hüvin. Surdas keväz'kul. Emäč sündutab 3..8 poigašt kerdalaz vides nedališ, hän-žo holitab poigaižid. Igä londuses om vidhe vodhesai, no tobjimalaz elädas läz üht vot.
Lasicaižed elädas joukuil paksus, tehtas pezoid ristitun eländpunktoiš-ki. Navettäs heboiden higod i kučutadas heid lujas, sid' pidadas ižakozad hebonläväs, lasicaižele eile mel'he kozan haižud.
Söte
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Ližakaz živat, söb hirid, ristküid da makondid, no kodikoičese pahoin i om jüged torata hänele hahkad nüguhirt vaste. Oli kodiživataks Amuižes Rimas edel hahkan nüguhiren tulendad. Mecživat söb norid kodijänišid, cipaižid, hüpičuid, kühkjaižid, šihlikoid, löcuid. Mecadab päiväl da öl, ku jätta muite händast.