Lassila & Tikanoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lassila & Tikanoja Oyj
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: LAT1V
Markkina-arvo Laskua 405,9 milj. € (31.12.2022)[1]
Perustettu 1905 Vaasa
Perustaja Josef Lassila
Frithiof Tikanoja
Toimitusjohtaja Eero Hautaniemi
Puheenjohtaja Jukka Leinonen
Kotipaikka Helsinki[2]
Toiminta-alue Suomi ja Ruotsi
Toimiala Kiinteistöhuolto
Tuotteet Ympäristö-, kiinteistö- ja teollisuuspalvelut
Liikevaihto Nousua 844,1 milj. € (2022)[1]
Liikevoitto Nousua 42,9 milj. € (2022)[1]
Tilikauden tulos 11,9 milj. € (2022)[1]
Henkilöstö Nousua 8 371 (31.12.2021)[1]
Tytäryhtiöt L&T Biowatti[3]
Kotisivu www.lt.fi

Lassila & Tikanoja Oyj (L&T) on ympäristöhuollon ja kiinteistöjen sekä laitosten tukipalvelujen tuottamiseen keskittynyt suomalainen palveluyrityskonserni. Sen palveluihin kuuluu muun muassa jätehuolto- ja kierrätyspalvelut, siivous- ja käyttäjäpalvelut sekä kiinteistönhoito. Konsernin tytäryhtiö L&T Biowatti valmistaa ja toimittaa puupohjaisia biopolttoaineita, kierrätyspolttoaineita ja uusioraaka-aineita. Yhtiö toimii Suomen lisäksi Ruotsissa. Yhtiön toiminta alkoi vaasalaisena tukkuliikkeenä vuonna 1905, ja 1920-luvulta 1980-luvulle se tunnettiin lähinnä vaatetusalan teollisuusyrityksenä. Yhtiö on ollut noteerattuna Helsingin pörssissä vuodesta 1961 lähtien.[3]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1905–1960

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jooseppi (Josef) Lassila ja Frithiof Tikanoja perustivat Lassila & Tikanojan vuonna 1905 Vaasassa tukkukaupaksi[4], jonka tuotteita olivat kangas- ja rihkamatavarat sekä kulutustavarat, kuten saippua, silakka, rinkelit ja makeiset. Se laajeni ympäri Suomen ja kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi yksityiseksi tukkuliikkeeksi.[5]

Vuonna 1923 Lassila & Tikanoja aloitti tukkukaupan rinnalla valmisvaatteiden valmistuksen. Vaasaan perustetussa puku- ja paitatehtaassa tehtiin miestenvaatteita.[5]

Helsingissä oli tarkoitus pitää olympialaiset vuonna 1940 ja Lassila & Tikanojan piti tehdä sinne vaatteet Suomen olympiajoukkueelle. Tarkoitusta varten luotiin pukumerkki Stadion, mutta kisat peruuntuivat toisen maailmansodan takia.[4] Sotien jälkeen Vaasan vaatetehdas muuttui Tiklas Oy -nimiseksi tytäryhtiöksi. Miesten siviilivaatteiden valmistuksesta laajennettiin yritysoston kautta vuodevaatteisiin, ja tuotantoa laajennettiin Vaasasta vuonna 1952 Seinäjoelle.[6]

1961–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö listautui Helsingin pörssiin vuonna 1961.[3] 1960-luvulla Lassila & Tikanoja laajensi tekstiiliteollisuuttaan ostamalla enemmistöosuuden turkulaisesta Kutomo & Punomo Oy:stä sekä Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy:stä.[6] Yhtiön pääkonttori siirtyi Vaasasta Helsinkiin vuonna 1965.[7]

Idänkaupan myötä Tiklaksesta tuli 1960-luvulla yhtiön tärkein osa.[4] Tiklaksen Seinäjoen-tehdasta laajennettiin vuonna 1964 mahdollistamaan vientikaupan aloittaminen Neuvostoliittoon, jonne vietiinkin pian kaksi kolmasosaa tuotannosta. Vuonna 1969 Tiklas työllisti noin 1 800 ihmistä, ja sen 94 miljoonan markan liikevaihdosta 71 prosenttia tuli viennistä.[6] Lassila & Tikan­oja vei Neuvostoliittoon muun muassa 500 000 paitaa, 50 000 paria Topman-kenkiä ja 30 000 puseroa. Yhtiön kenkiä myytiin berjozka-valuuttamyymälöissä, joissa hallintoeliitti ja turistit kävivät.[4] Yhtiölle myönnettiin tasavallan presidentin vientipalkinto vuonna 1969.[8] Tiklas oli 1980-luvulle saakka Suomen suurimpia vaatetusteollisuusyrityksiä.[5]

1980-luvun alussa Lassila & Tikanoja toimi lähes täysin tevake- eli tekstiili-, vaatetus- ja kenkäyrityksenä, mutta vuosikymmenen aikana yhtiö muuttui merkittävästi, kun se laajentui yritysostoilla uusille toimialoille. Vuonna 1982 se osti nakkilalaisen kuitukangasvalmistaja J. W. Suominen Oy:n ja vuonna 1988 muovipakkausvalmistaja Amerplast Oy:n. Keväällä 1989 L&T osti aluksi 74 prosenttia saman vuoden alussa Helsingin pörssiin listatun siivousalalla toimineen Säkkivälineen osakkeista.[9] Myöhemmin se osti loputkin osakkeet ja poisti Säkkivälineen samalla pörssistä.[4][5][10]

Suomen 1990-luvun alun lamassa ja Neuvostoliiton bilateraalikaupan loputtua Topman-kenkäteollisuus myytiin pois. Enemmistö Tiklaksesta myytiin Teks-Investille[4], joka yhdisti sen kuopiolaisen Piretta-P.T.A.:n kanssa uudeksi Avardo Oy:ksi, josta Lassila & Tikanoja omisti kolmanneksen. Kun Avardo meni konkurssiin vuonna 1995, Lassila & Tikanoja luopui lopullisesti vaatetusteollisuudesta,[8] ja ympäristönhuollosta tuli sen suurin toimiala.[4][5]

2000–2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Säkkiväline osti keväällä 2000 amerikkalaisen jäteyhtiö Waste Management Suomen tytäryhtiön, WM Ympäristöpalvelut Oy:n, siitä tuli toimialansa suurin yritys Suomessa.[5][10]

Syksyllä 2001 Lassila & Tikanoja halusi tehostaa liiketoimintaansa jakamalla palvelut ja materiaalivalmistuksen kahteen sisäisesti synergiseen konserniin. Materiaaleihin keskittynyt Suominen Yhtymä Oyj listautui itsenäisenä yhtiönä pörssiin. Suomiseen siirtyivät kuitukankaiden valmistaja J.W. Suomisen, pakkausyhtiö Amerplastin ja nauhatuotteita valmistavan Inkan liiketoiminnat. Lassila & Tikanoja keskittyi Säkkivälineen ympäristönhuoltoon, siivous- ja kiinteistöhuoltopalveluihin.[5] Yrityksen toimitusjohtajaksi siirtyi Säkkivälineen toimitusjohtaja Jari Sarjo, jonka mielestä ympäristöpalvelut ovat peilikuvateollisuutta tavaroiden tuotannolle. Käytöstä palautuvat materiaalivirrat on koottava niin suuriksi kokonaisuuksiksi, että niitä voidaan käsitellä teollisesti.[11][12][13][10]

Vuonna 2007 L&T:n yritysostoihin kuuluivat Skånsk All Service tytäryhtiöineen, Kiinteistöhuolto Jauhiainen, Siivouspalvelu Ta-Bu, Kiinteistöhuolto Pentti Nissinen ja 70 prosentin osake-enemmistö Biowatista.[14]

2010–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lassila & Tikanojan jätteenkuljetusauto vuonna 2013

Huhtikuussa 2011 Lassila & Tikanoja osti siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluita vuodesta 1998 tuottaneen Hansalaiset-konsernin. Yritys toimi pääkaupunkiseudun lisäksi Turussa, Tampereella ja Oulussa ja työllisti noin 700 henkilöä.[15] Marraskuussa Sarjon seuraajana aloitti toimitusjohtaja Pekka Ojanpää, joka oli aiemmin työskennellyt Kemirassa.[11][16]

Vuonna 2014 Lassila & Tikanoja myi Latvian liiketoimintansa, joka työllisti noin 950 henkilöä. Myyntiä Bioinvest SIA:lle perusteltiin sillä, että Latvian ympäristöpalvelumarkkina oli suuressa murroksessa.[17]

Vuonna 2017 yhtiö osti Ruotsista sairaaloiden kiinteistötekniikkaan erikoistuneen Veolian FM:n. Ranskalaiseen Veolia-konserniin kuuluneen tytäryhtiön hinta oli 70 miljoonaa euroa ja sen asiakkaina oli sairaaloiden lisäksi kunnallisia laitoksia ja yrityksiä, joiden sähköjärjestelmistä, energian kulutuksesta ja LVI-järjestelmien huollosta ja kunnossapidosta se vastasi.[18] Lassila & Tikanojan liikevaihto oli 710 miljoonaa euroa ja se työllisti 8 700 henkilöä.[4]

Syksyllä 2018 yhtiö kertoi jatkavansa miljoonainvestointejaan Merikarvialla sijaitsevaan muovinkierrätyslaitokseensa. Tavoitteena oli kaksinkertaistaa laitoksen käsittelykapasiteetti, ja käsitellä entistä likaisempia ja hankalampia muovilaatuja. Laitos tekee erilaisista teollisuuden ylijäämä- ja hylkymateriaaleista ja teollisuuden kuljetuslaatikoista uusioraaka-ainetta.[19]

Yhtiön toimitusjohtaja Pekka Ojanpää kuoli lomamatkalla lento-onnettomuudessa Zimbabwessa 23. marraskuuta 2018.[20] Onnettomuudessa kuoli hänen lisäkseen koneen pilotti ja kolme muuta suomalaista.[21]

Eero Hautaniemi, joka oli ollut yhtiön hallituksessa kymmenen vuotta, aloitti Lassila & Tikanojan toimitusjohtajana 1. tammikuuta 2019.[22][23] Huhtikuussa yhtiö myi tytäryhtiönsä L&T Korjausrakentaminen Oy:n Recover Nordic Groupille.[24] Syyskuussa Merikarvialle avattiin uusi jätemuoviin keskittynyt muovinkäsittelylaitoksen linjasto, joka kaksinkertaisti laitoksen käsittelykapasiteetin.[25]

2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2020 yhtiö kertoi vetäytyvänsä Venäjältä.[26]

Vuonna 2021 Suomen jätelaki uudistui ja asumisen jätehuoltoa siirrettiin yksityisiltä yrityksiltä kuntayhtiöille. Muutoksen myötä yritysasiakkaiden rooli Lassila & Tikanojan liiketoiminnossa kasvoi.[27] Kesäkuussa Lassila & Tikanoja osti jätehuollon palveluita tuottavan Sihvari Oy:n sekä sen tytäryhtiön Turun Seudun Hyötykuljetus Oy:n.[28] Heinäkuussa ostovuorossa oli lohjalainen Spectra Yhtiöt, joka oli keskittynyt muun muassa vartiointi-, pullonpalautus- ja hyllytyspalveluihin.[29] Joulukuussa Lassila & Tikanoja ja Neova yhdistivät energiapuuhun liittyvän liiketoimintansa eli L&T Biowatti Oy:n ja Vapo polttoaineet -liiketoiminnan energiapuuliiketoiminnan. L&T:n osuus yhteisyrityksestä on 55 prosenttia.[30]

Heinäkuussa 2022 Lassila & Tikanojan ja Neovan yhteisyritys Laania aloitti toimintansa. Yhtiöön siirrettiin L&T Biowatti ja Neovan energiapuuliiketoiminta ja se toimi Suomessa ja Virossa. 120 henkilöä työllistäneen yhtiön toimitusjohtajana aloitti L&T Biowatin johtaja Tomi Vartiamäki.[31]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Lassila & Tikanojan liiketoiminta muodostui neljästä toimialasta: ympäristöpalvelut, teollisuuspalvelut, kiinteistöpalvelut Suomi ja kiinteistöpalvelut Ruotsi. Yhtiöllä oli noin 8179 työntekijää.[27]

Omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31. heinäkuuta 2023 L&T:n kymmenen suurinta omistajaa olivat:[32]

Tuotteita ja palveluita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lassila & Tikanojan tavoitteisiin kuuluu asiakkaiden päästöjen vähentäminen, jätteiden kierrätys sekä uusioraaka-aineiden ja bioenergian myynti.[27]

Vuonna 2021 yhtiön liikevaihdosta 39 % tuli ympäristöpalveluista, 30 % kiinteistöpalveluista, 18 % kiinteistöpalvelut Ruotsista ja 13 % teollisuuspalveluista. Lassila & Tikanoja tarjoaa palveluitaan niin henkilö- kuin yritysasiakkaillekin.[33]

Yhtiön asiakkaita on esimerkiksi

Yhtiö on kehittänyt myös erilaisia digipalveluita[36], kuten ravintoloille suunnatun Hävikkimestari-sovelluksen, jolla ne voivat minimoida ruokahävikkiä [36]. Palvelua käyttää esimerkiksi varuskuntaravintoloista vastaava Leijona Catering.[37]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Lassila & Tikanoja Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. – 31.12.2022 Lassila & Tikanoja. Viitattu 17.5.2023.
  2. ↑ Lassila & Tikanoja Oyj - Y-tunnus: 1680140-0 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 25.3.2019.
  3. ↑ a b c Lassila & Tikanoja Kauppalehti. Viitattu 19.3.2019.
  4. ↑ a b c d e f g h Yrityksiä, osa 7: Lassila & Tikanoja: Ei saa juoda viinaa, unohtakaa paikalliset naiset! opasti Lassila & Tikanoja idänkauppamiehiään Helsingin Sanomat. 6.10.2018. Viitattu 19.3.2019.
  5. ↑ a b c d e f g Historia Lassila & Tikanoja. Viitattu 28.12.2015.
  6. ↑ a b c Möttönen, Tuomas: Kauppaneuvos Erkki Hakamies (1913–1998), Lassila & Tikanoja Oy Tiklas teollisuuden toimitusjohtaja. Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  7. ↑ HS 50 vuotta sitten tiistaina 21. 9. 1965: Lassila & Tikanoja Oy:n pääkonttori Helsinkiin Helsingin Sanomat. 21.9.2015. Viitattu 22.3.2019.
  8. ↑ a b c Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 102–103. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649
  9. ↑ Artto, Eero; Koskela, Markku; Leppiniemi, Jarmo; Pitkänen, Eero: Laskentatoimen perusteet. KY-Palvelu Oy, 1990.
  10. ↑ a b c Lassila & Tikanoja kyllästyi monialayhtiöiden alennustilaan Helsingin Sanomat. 29.9.2001. Viitattu 22.3.2019.
  11. ↑ a b Lassila & Tikanoja vaihtoi toimitusjohtajaa 13.6.2011. Yle Uutiset. Viitattu 13.6.2011.
  12. ↑ Lassila & Tikanoja jakautuu Helsingin Sanomat. 26.10.2000. Viitattu 22.3.2019.
  13. ↑ Lassila & Tikanoja jakautuu kahtia Helsingin Sanomat. 27.1.2001. Viitattu 22.3.2019.
  14. ↑ Lassila&Tikanoja sulatteli yritysostoja Helsingin Sanomat. 1.8.2007. Viitattu 22.3.2019.
  15. ↑ Lassila & Tikanoja osti Hansalaiset Helsingin Sanomat. 2.4.2011. Viitattu 22.3.2019.
  16. ↑ Nyt saa lähteä Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja 13.6.2011. Talouselämä.fi. Arkistoitu 16.6.2011. Viitattu 13.6.2011.
  17. ↑ Mikael Sjöström: Lassila & Tikanoja myy Latvian liiketoimintansa Bioinvest SIA:lle Arvopaperi. Viitattu 21.3.2019.
  18. ↑ Marjut Tervola: Lassila & Tikanoja ostaa Ruotsista sairaaloiden kiinteistötekniikkaan erikoistuneen yrityksen – haluaa Suomessakin asiakkaiksi sairaaloita Talouselämä. Viitattu 19.3.2019.
  19. ↑ L&T investoi miljoonia muovin kierrätykseen T&T. Viitattu 21.3.2019.
  20. ↑ Hevonoja, Jaana: Zimbabwen lentoturmassa kuoli Lassila & Tikanojan ja UPM:n johtajia 24.11.2018. Yle. Viitattu 25.11.2018.
  21. ↑ Kaksi johtajaa Suomen yritysmaailman huipulta kuoli Zimbabwen lentoturmassa Helsingin Sanomat. 24.11.2018. Viitattu 22.3.2019.
  22. ↑ Ahti Terhemaa: Lassila & Tikanojan toimitusjohtajaksi on nimitetty Eero Hautaniemi Kauppalehti. 15.11.2018. Viitattu 29.12.2018.
  23. ↑ Anu-Elina Lehti: Eero Hautaniemi astui edeltäjäänsä surevan Lassila & Tikanojan johtoon: "Toipuminen on käynnissä" Talouselämä. Viitattu 19.3.2019.
  24. ↑ Jyri Tuominen: Lassila & Tikanojan korjausrakentamisen myynti päätökseen Kauppalehti. Viitattu 31.5.2022.
  25. ↑ Hanna Eskola: Lassila & Tikanojan pystytti Merikarvialle ”muovinaattorin”, joka palauttaa vaikeat muovijätteet raaka-aineeksi Talouselämä. Viitattu 31.5.2022.
  26. ↑ Kari Latvanen: Koronapandemia heikentää L&T:n näkymiä, eikä Venäjäkään enää kiinnosta Talouselämä. Viitattu 31.5.2022.
  27. ↑ a b c Rono Nihtinen: Kasvuresepti pääsi vuosien varrella unohtumaan – Nyt Lassila & Tikanoja hakee uusia aluevaltauksia tuoreella näkökulmalla Kauppalehti. Viitattu 31.5.2022.
  28. ↑ Lassila & Tikanoja ostaa Sihvari Oy:n Projektiuutiset.fi. 1.6.2021. Viitattu 31.5.2022.
  29. ↑ Henrik Wacker: Lassila & Tikanoja yrityskaupoilla – Ostaa lohjalaisen Spectra Yhtiöt Oy:n Kauppalehti. Viitattu 31.5.2022.
  30. ↑ Yritykset | Energiayhtiö Neova ja Lassila & Tikanoja yhdistävät osan liiketoiminnastaan Helsingin Sanomat. 17.12.2021. Viitattu 31.5.2022.
  31. ↑ Lassila & Tikanojan ja Neovan yhteinen energiapuufirma sai nimensä väliaikaisen varastointipaikan mukaan Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.5.2023.
  32. ↑ Osakkeenomistajat lt.fi. Viitattu 17.5.2023.
  33. ↑ Henkilöasiakkaat www.lt.fi. Viitattu 30.1.2021.
  34. ↑ Talouselämä: Talonmies tulee takaisin - nykäisyperiaatteella ja tuplatöillä Talouselämä. Viitattu 21.3.2019.
  35. ↑ Kemin uuden sellutehtaan rakennusvaiheen jätehuoltoon valittiin Lassila & Tikanoja Yle Uutiset. 12.4.2021. Viitattu 31.5.2022.
  36. ↑ a b Lupaavimpia ideoita ovat "Raksanappi" ja "Hävikkimestari" - L&T perusti ketterän digi-innovaattorin T&T. Viitattu 21.3.2019.
  37. ↑ Hävikkimestari -sovellus auttaa ravintoloita vähentämään ruokahävikkiä – jopa viidennes ammattikeittiöiden annoksista päätyy roskiin City. Viitattu 21.3.2019.
  38. ↑ Viisi ilmastotekoa sai palkinnon Helsingissä T&T. Viitattu 21.3.2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Koskivirta, Anu: Tarina arjesta. Lassila & Tikanoja 1905–2005. Lassila & Tikanoja, 2005. ISBN 952-91-8415-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lassila_%26_Tikanoja&oldid=22690837”