Lohjan pääkirjasto
| Lohjan pääkirjasto | |
|---|---|
| Lojo huvudbibliotek | |
 |
|
| Osoite | Karstuntie 3, 08100 Lohja |
| Sijainti | Lohja, Uusimaa |
| Rakennustyyppi | kirjasto |
| Valmistumisvuosi | 2005 |
| Suunnittelija | Ilmari Lahdelma |
| Rakennuttaja | Lohjan kaupunki |
| Julkisivumateriaali | punatiili |
| Tilavuus | 2 700 m² |
| Verkkosivut | |
 |
|
Lohjan pääkirjasto (ruots. Lojo huvudbibliotek) on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva Lohjan kaupungin pääkirjasto. Kirjastorakennus on valmistunut vuonna 2005 ja se on ollut mukana muun muassa Suomen arkkitehtuuriviikoilla, sekä Venetsian aerkkitehtuuribiennaalin näyttelyssä vuonna 2018.[1][2]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjasto on julkisivuiltaan punatiilinen ja sen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Lahdelma. Kirjasto on kahdessa kerroksessa ja se on laajuudeltaan yhteensä 2 700 m². Kirjastotilojen lisäksi Lohjan pääkirjastosta löytyy kahvila, sekä Linderinsali, joka on muun muassa Lohjan museon käytössä näyttelytilana. Kirjaston keskeisimpiä piirteitä ovat rakennuksen katolla sijaitsevat kartiomaiset teräsrunkoiset valosiepparit, sekä Lohjan kaupungintalolle päin suunnattu lasiseinä, jonka ikkunoihin on kirjoitettu osia tunnetuista kirjoista. Rakennuksessa on yhteensä 27 kulmaa.[3][1]
Kirjaston kalusteissa ja sisäkatoissa on käytetty valkolakattua saarnea.[3]
Kirjaston rakentaminen maksoi 6,5 miljoonaa euroa, josta valtionosuus oli yhteensä 1,9 miljoonaa euroa.[3]
Kirjaston historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnallinen kirjastotoimi alkoi Lohjalla vuonna 1886, kun Lohjankylän ompeluseura lahjoitti kirjaston Lohjalle. Kunta rahoitti kirjastoa alkoholiverorahoilla. Vuonna 1915 kirjaston toimipaikkoja oli pääkirjaston suomen- ja ruotsinkielinen osasto, Kirkonkylän kansakoulun kirjasto, Virkkalan kansakoulun kirjasto, Kirkniemen kirjasto, Saaren kirjasto, Karstun kirjasto, Hiiden kirjasto, Suittilan kirjasto, Vanhankylän kirjasto, Immulan kirjasto, Teurarin kirjasto ja Pullin kirjasto.[4]
9. marraskuuta 1916 Lohjan kunta päätti virallisesti perustaa kirjastolaitoksen. Kirjastolaitokseen kuului yksi kantakirjasto, joka sijaitsi kunnantalolla, sekä piirikirjastoja, jotka sijaitsivat kunkin alueen kansakoululla.[4]
Vuonna 1926 Lohjan kunta jaettiin Lohjan kauppalaan ja Lohjan maalaiskuntaan. Tuolloin myös kukin kirjasto jäi oman alueensa kunnan puolelle.[4]
Kauppalan kirjasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppalan kirjasto toimi vuodesta 1929 Lukkarin puustellissa osoitteessa Laurinkatu 40. Oma kirjastotalo valmistui Nummentielle 1961 ja sen suunnitteli arkkitehti Olli Vahtera. Vahteran kirjasto edelsi nykyistä pääkirjastoa ja on nykyisin ammattiopisto Luksian käytössä.[4]
Kunnan kirjasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan kirjaston toiminta Virkkalassa käynnistyi Arvid Järnefeltin lukutuvassa, jossa Järnefelt opetti myös seudun lapsia lukemaan. Virkkalan työväentalon Tietolan valmistuttua 1907 siirtyi kirjasto sinne. Myöhemmin Järnefelt lahjoitti lainakirjaston työväentalolle. Varsinainen kunnankirjasto aloitti toimman 1910.[4]
Kunnan kirjasto hankki kirjastoauton vuonna 1963. Ensimmäinen kirjastoauto oli Reunault-merkkinen kuorma-auto.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lohjan kirjasto Kivitaloinfo. 25.3.2015. Viitattu 20.6.2021.
- ↑ Toimittaja: Lohjan pääkirjasto mukana arkkitehtuuriviikossa ja Venetsian näyttelyssä Kaupunkilehti Ykkös-Lohja. 2.10.2018. Viitattu 20.6.2021.
- ↑ a b c Lohjan pääkirjasto muuttaa uusiin tiloihin tammikuussa ts.fi. 16.11.2005. Arkistoitu 24.6.2021. Viitattu 20.6.2021.
- ↑ a b c d e f Koskinen, Esa: Lohjalaisten historia III, s. 419-429. Lohjan kaupunki, 2022. ISBN 978-951-918-872-0