Loiskasvi
Loiskasvit ovat toisenvaraisia kasveja, jotka ottavat ravinteita muilta kasveilta.[1] Loiskasvit voidaan jakaa suoriin loisiin tai mykoheterotrofeihin. Nämä hankkivat ravintoa isäntäkasveilta joko suoraan isäntäkasvista imujuurilla eli haustorioilla[2] tai sienijuuren avulla. Loisivat kasvit voivat olla holoparasiitteja (kokoloisia, lehtivihreättömiä) tai hemiparasiitteja (puoliloisia, lehtivihreällisiä).
Loiskasvilajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eniten loiskasveja on koppisiemenisissä, kaikkiaan jopa 4 000 lajia. Ne jakaantuvat useisiin heimoihin, runsaasti loiskasveja on esimerkiksi näivekasvien, santelikasvien ja rafflesiakasvien heimoissa. Mykoheterotrofisia kasveja on esimerkiksi kanerva- ja kämmekkäkasveissa. Ainoa paljassiemeninen loiskasvi on vain Uudessa-Kaledoniassa kasvava podokarpuskasveihin kuuluva havupuulaji podori (Parasitaxus usta), joka elää epätavallisessa juuristoyhteydessä saman heimon lajin siipipodokin (Falcatifolium taxoides) kanssa.
Esimerkkejä Suomessa kasvavista lois- ja mykoheterotrofikasveista:[3]
|
|
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Humalanvieras (Cuscuta europaea) on loisiva, lehtivihreätön kasvi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8
- ↑ Nimitys: haustorio. Tieteen termipankki. Viitattu 23.8.2019.
- ↑ Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Humalanvieras Cuscuta europaea LuontoPortti. Viitattu 23.8.2019.
- Aulio, Kai: Hyvien ja pahojen voimien loiskasvi Turun Sanomat. 21.12.2004. Viitattu 23.8.2019.
- Rosvall, Minna: Puiden oksilla kasvava misteli tuli Suomeen jäädäkseen, biologit löysivät 350 yksilöä – "Ei tuhokasvi vaan mielenkiintoinen luonnonilmiö" Yle Uutiset. 25.3.2019. Viitattu 23.8.2019.