Loiskasvi

Loiskasvit ovat toisenvaraisia kasveja, jotka ottavat ravinteita muilta kasveilta. Loiskasvit voidaan jakaa suoriin loisiin tai mykoheterotrofeihin. Nämä hankkivat ravintoa isäntäkasveilta joko suoraan isäntäkasvista imujuurilla eli haustorioilla tai sienijuuren avulla. Loisivat kasvit voivat olla holoparasiitteja (kokoloisia, lehtivihreättömiä) tai hemiparasiitteja (puoliloisia, lehtivihreällisiä).

Loiskasvilajeja

Eniten loiskasveja on koppisiemenisissä, kaikkiaan jopa 4 000 lajia. Ne jakaantuvat useisiin heimoihin, runsaasti loiskasveja on esimerkiksi näivekasvien, santelikasvien ja rafflesiakasvien heimoissa. Mykoheterotrofisia kasveja on esimerkiksi kanerva- ja kämmekkäkasveissa. Ainoa paljassiemeninen loiskasvi on vain Uudessa-Kaledoniassa kasvava podokarpuskasveihin kuuluva havupuulaji podori (Parasitaxus usta), joka elää epätavallisessa juuristoyhteydessä saman heimon lajin siipipodokin (Falcatifolium taxoides) kanssa.

Esimerkkejä Suomessa kasvavista lois- ja mykoheterotrofikasveista:

euroopanvieras (Cuscuta europaea) happomarjannäive (Orobanche lucorum) harajuuri (Corallorhiza trifida) kaarlenvaltikka (Pedicularis sceptrum-carolinum) kangasmäntykukka (Monotropa hypopitys)

luhtakuusio (Pedicularis palustris) metsänemä (Epipogium aphyllum) peltomaitikka (Melampyrum arvense) pesäjuuri (Neottia nidus-avis) suomukka (Lathraea squamaria)

Kuvia

• 
  Pesäjuuri (Neottia nidus-avis) on lehtivihreätön, loisiva kämmekkä.
• 
  Humalanvieras (Cuscuta europaea) on loisiva, lehtivihreätön kasvi.
• 
  Suomukka (Lathraea squamaria) on lehtivihreätön loiskasvi lehdoissa.

Aiheesta muualla

• Humalanvieras Cuscuta europaea LuontoPortti. Viitattu 23.8.2019.
• Aulio, Kai: Hyvien ja pahojen voimien loiskasvi Turun Sanomat. 21.12.2004. Viitattu 23.8.2019.
• Rosvall, Minna: Puiden oksilla kasvava misteli tuli Suomeen jäädäkseen, biologit löysivät 350 yksilöä – "Ei tuhokasvi vaan mielenkiintoinen luonnonilmiö" Yle Uutiset. 25.3.2019. Viitattu 23.8.2019.