Lovön

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lovön

Lovönin saari on tunnettu Drottningholmenin linnastaan

Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
51 m mpy.
Pinta-ala
2 322 ha [1]
Väestö
Asukasluku
alle 1 000 [a]
Asutuskeskukset
Drotningholm
Kartta
Lovönin keskiaikainen kirkko
Fornstigen eli opastusreitti on merkitty punaisella
Prins Carl Philip Tukholmasta laiturissa

Lovön on saari Mälaren-järvessä, Ekerön kunnan alueella, Ruotsin Tukholman läänissä. Saari tunnetaan etenkin siellä sijaitsevasta Drottningholmin linnasta, Ruotsin kuningasperheen yksityisresidenssistä. Lovönin saari on ollut osa Ekerön kuntaa vuodesta 1952 lähtien. Sitä ennen saari muodosti oma kuntansa, jonka nimi oli Lovö.[2][b]

Lovön on 6,6 kilometriä pitkä ja se on 4,6 kilometriä leveä. Saaren pinta-ala on 2 322 hehtaaria eli 23,2 neliökilometriä [1]. Saarella on hieman enemmän metsämaata kuin viljelymaata, mutta oman osansa pinta-alasta ottavat Drottningholm, Lovön golfkenttä sekä Lovönin vedenottamo. Koko saari sekä sen ympäristön vesialueet muodostavat lähes yhtenäisen suojelualueen (Lovö naturreservat, 32,28 km²), josta on rajattu pois yksittäisiä tontteja tai alueita.[2][3]

Saarella on jonkin verran kiinteää asutusta, joka on yleensä haja-asutusta mutta myös taajama-asutusta Drottningholmin asuinalueella sillan ja Drottningholmin linnan vieressä. Alueen väestölaskennassa on aiemmin käytetty tilastoyksikkönä Lovönin pitäjää (Lovö socken), mutta nykyään käytetään Lovön piiriä (Lovön district). Sen asukaslukuun luetaan myös Lovönin, Kärsönin ja Fågelönin asukkaat, joita on ollut yhteensä hieman alle 1 000 [a]. Alueen teollisuus on pääasiassa pienteollisuutta tai matkailutoimintaa. Saarella toimii Rörbyssä puolustusvoimien radiotiedusteluyksikkö (Försvarets radioanstalt), joka on suuri työnantaja. Saaren länsirannalla sijaitsee Lovön vesilaitos (Stockholm Vatten VA AB Lovö Vattenverk), joka valmistaa Mörbyfjärdenin raakavedestä juomavettä Tukholman kaupungille.[2][4][b]

Sijainti muihin saariin nähden

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lovön sijaitsee Mälarenin itäosassa kapeiden salmien erottamana mantereesta. Saaren itärannasta on matkaa Tukholman keskustaan Norrströmille 10 kilometriä. Saaren luoteispuolella sijaitsee Lambarfjärden, länsipuolella Mörbyfjärden ja eteläpuolella Fiskarfjärden. Lambarfjärdenin kaakkoispäässä sijaitsevat Hässelby holmen ja Lambarön. Mörbyfjärdenin länsipuolella sijaitsee Färingsön, jonne on salmen yli matkaa kohdasta riippuen 950–1 600 metriä. Malmvikssjönin lahden takana sijaitsee Lovönin eteläisin niemi, joka työntyy kohti länttä. Se on entinen saari Lindö. Siellä sijaitsee Lindön ja Färingsön välissä Lullehovssundet, joka on alle 300 metriä leveä salmi. Lindön eteläpuolelle jää Ekerön noin 50 metriä kapean Tappströmin taakse. Tappström yhdistää itäisen Fiskarfjärdenin ja läntisen Långtarmen (suomennos 'Pitkäsuoli') toisiinsa. Lovönin itäpuolella sijaitsee kolme suurempaa saarta: Kärsön, Kungshatt ja kauempana sijaitseva Fågelön. Kärsönin etäisyys Lovönistä on 150 metriä ja Kungshattin on matkaa 350 metriä. Saaret muodostavat kolmion, jonka sisällä sijaitsevat vielä esimerkiksi Björnholmen, Tallholmen, Granholmen, Krankholmen, Skräddarholmen ja kauempana Fläsket.[2][5][6]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman suunnalta tulee länsväg 261 Brommaplanilta ja ylittää salmen ensin Nockebyn siltaa Kärsönin puolelle ja edelleen Drottningholmin siltaa Lovönin puolelle. Tie jatkaa eteläpäähän ja sukeltaa Lindön kannaksella tunneliin ja se haarautuu niemellä Tappströmin ylittävään Ekeröniin johtavaan tiehen ja Lullehovssundetin ylittävään Färingsöhön johtavaan tiehen. Länsväg 261 on ainoa saarille johtava maantie. Saarelle pääsee myös etelästä päin. Silloin otetaan Hallundasta Ekerönin saarelle vievä lossi ja jatketaan Lovönille ylittämällä Tappströmin silta.[2]

Vuosien 2006–2026 aikana on valmisteltu, nykyään ollaan rakentamassa ja todennäköisesti saadaan liikennekäyttöön Tukholman ohitustietä, jolla on pitkiä tunneliosuuksia esimerkiksi Mälarenin ja sen saarien alla. Vaikka tie on suhteellisen lyhyt, on sen rakentaminen hidasta johtuen tunnelityön verkkaisesta etenemisestä. Tien eteläisin alkamiskohta sijaitsee Kungens kurvassa ja pohjoisessa se on Häggvik. Tielinjaus kulkee Lovönin alta ja saarelta tullaan pääsemään tunneliin länsvägeniltä Trafikplats Lovönin kautta.

Lovönin vesilaitos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren luoteisrannassa Prästvikissä sijaitsee Lovönin vesilaitos (Lovö vattenverk), joka ottaa vettä Mälarenin Mörbyfjärdenistä. Laitosalueen koko on 450 × 370 metriä ja sen alueella sijaitsee 16 avovesiallasta. Vesilaitos tyydytti vuonna 2002 Suur-Tukholman pohjoisen alueen vesitarpeesta 40 %. Silloinen kokonaiskapasiteetti oli 275 000 kuutiometriä ja keskimääräinen tuotanto oli 133 000 kuutiometriä vuorokaudessa.[c]

Radiotiedusteluyksikkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rörbyssä sijaitsee Försvarets radioanstalt (FRA), joka on puolustusvoimien alainen siviiliorganisaatio. Se tehtävä on suorittaa signaalitiedustelua. Laitoksella työskentelee yli 700 työntekijää.

Muita kohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren keskellä sijaitsee 1100-luvulla perustetun seurakunnan (Lovö socken) vanha kirkkorakennus. Monet vanhat maatilat ovat historiallisesti mielenkiintoisia ja monessa niistä on sellaista yritystoimintaa , jonka puitteissa niissä voi ulkopuoliset vierailla. Ruotsin maatalousyliopistolla on vesitutkimusyksikkö saaren koillisrannassa.[b]

Saarelta tunnetaan kahdeksan asuinpaikkaa kivikaudelta ja kymmenen pronssikaudelta. Muut historialliset löydöt ovat rautakaudelta ja myöhemmältä ajalta. Rautakaudelta tunnetaan satoja hautapaikkoja ja kivilatomuksia. Kustaa Vaasan aikana koko saari hankittiin kirkkoa lukuun ottamatta kruunulle. Saaren muinaiskohteisiin voi tutustua usean kilometrin mittaisella opastetulla reitillä (Fornstigen). Saaren myöhäisempään kehitykseen vaikutti suotuisasti höyrylaivaliikenne, jonka avulla maaseudun puutarhojen tuotteen saatiin päivittäin Tukholmassa Kornhamnstorgetille ja Mälartorgetille myytäväksi.[7]

Lovönin luonnonsuojelualue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lovön suojelualue (Lovö naturreservat, 3 228 hehtaaria, josta maa-alaa 2 090 hehtaaria, Natura 2000 -hankkeessa Lovö Kärsö (SE0110186)) on perustettu 2014. Siihen kuuluvat Lovön (lukuun ottamatta Lindön niemeä) ja itäpuoliset saaret, poislukien Kungshatt, kuten esimerkiksi Kärsön, Fågelön, Skräddarholmen, Krankholmen, Granholmen, Tallholmen, Björnholmen ja Fläsket. Suojelualueeseen ei kuulu asukkaiden asuintontit, Drottningholmin asuinalue ja linna-alue, puolustusvoimien alue ja vesilaitos. Alue luonnehditaan viljelyalueeksi, jossa perinnemaisema ja lehtometsät muodostavat kokonaisuuden. Alueelle on rakennettu pyöräily- ja kävelyreittejä, joiden varrella on nuotiopaikkoja ja laavuja suojaksi, uimarantoja sekä lähde juomaveden täydentämiseksi.[3]

  1. a b Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Lovö distrikt.
  2. a b c Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Lovön.
  3. Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Lovö vattenverk.
  1. a b Geografiska uppgifter (PDF), Statistisk årsbok 2011, Statistiska centralbyrån (SCB), viitattu 21.2.2021
  2. a b c d e Lovön Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 16.2.2021.(ruotsiksi)
  3. a b Lovö naturreservat, Tukholman lääni, viitattu 16.2.2021
  4. Mälaren Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 16.2.2021.(ruotsiksi)
  5. Mälaren-Fiskarfjärden (SE657865-161900) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 16.2.2021. (ruotsiksi)
  6. Mälaren-Görväln (SE659044-160864) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 16.2.2021. (ruotsiksi)
  7. Lovö hembygdsförening, Kovönin kotiseutuyhdistys, viitattu 20.2.2021

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]