Manantalin pato
Manantalin pato on patorakennelma Bafingjoella Malissa. Se sijaitsee Kayesin alueen Bafoulabén piirin Bamafélén kunnassa 95 kilometriä Bafoulabésta kaakkoon.
Senegaljoen yhteistyöjärjestön rakennuttaman sännöstelypadon tarkoituksena oli tuottaa sähköenergiaa, kehittää Senegaljoen laakson keinokastelua ja turvata ympärivuotinen laivaliikenne Saint-Lousista Ambidédiin[1]. Padon rakentaminen alkoi vuonna 1982 ja se valmistui vuonna 1988. Sähkövoimala rakennettiin vuosina 1997–2003. Koko projekti, johon kuului myös Diaman säännöstelypato, tuli maksamaan noin 1,1 miljardia euroa. Rahoittajina toimi joukko kansainvälisiä kehitysjärjestöjä ja pankkeja. Lainan osuus rahoituksesta oli 64 % ja lahjoitusten 36 %.[2]
Senegaljoen liikennöintikelpoisuuden parantaminen todettiin pian epärealistiseksi tavoitteeksi, ja siitä luovuttiin jo projektin alkuvaiheessa. Maatalouden kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet vain osittain. Manantalin voimalaitos, jonka kapasiteetti on 200 megawattia,[2] on tuottanut Malin, Mauritanian ja Senegalin käyttöön vuosittain noin 820 gigawattituntia sähköä (vuosina 2003–2013)[3]. Tuotanto ylittää selvästi tavoitteen, ja sähkövoimalaa pidetään sen rakentamisen viivästymisestä ja lisäkustannuksista huolimatta menestystarinana. Patoa hoitaa kolmen valtion perustama Société de gestion de l’énergie de Manantali (SOGEM).[2] Sähkön tuotannosta vastasi vuoteen 2014 saakka eteläafrikkalaisen Eskomin tytäryhtiö Eskom Energy Manantali. Sen jälkeen SOGEM perusti oman väliaikaisen tuotantoyhtiön Société d’exploitation de Manantali et de Féloun.[4]
Manantalin patoaltaan pinta-ala on 475 neliökilometriä, suurin syvyys 55 metriä ja vesimäärä noin 11,3 miljardia kuutiometriä[5]. Sen tieltä jouduttiin siirtämään noin 10 000 asukasta, joita varten on rakennettu 30 uutta kylää. Veden alle jäi paljon maatalousmaata, mutta tekojärvi on tajonnut myös uuden elinkeinon. Vuotuinen kalansaalis on noin 1 300 tonnia ja saattaa nousta 3 000 tonniin, mikä tekee Manantalijärvestä Malin kolmanneksi tärkeimmän kalastusalueen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cisse, Coumba: ”Vivre à l’ombre proche” du barrage de Manantali: les formes de représentations sociales des impacts dans les campements et les villages environnants theses.fr. 2016. Viitattu 23.4.2017.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Organisation pour la mise en valeur du fleuve Sénégal: Le barrage de Manantali portail-omvs.org. Arkistoitu 14.7.2016. Viitattu 22.4.2017.
- ↑ a b c d Évaluation ex post conjointe - le barrage de Manantali eib.org. 2008. Viitattu 22.4.2017.
- ↑ Cisse, s. 105.
- ↑ Cisse, s. 96.
- ↑ Cisse, s. 112.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Société de Gestion de l’Energie de Manantali (ranskaksi)