Marja (kasvitiede)
(kuvassa myös pohjusmarjoja)
Marja on kasvitieteessä mehevien hedelmien tyyppi, joka on kehittynyt emin sikiäimestä ja on yleensä monisiemeninen. Marja on kokonaan mehevä lukuun ottamatta pintakerrosta. Uloin kerros on usein vahapeitteinen kuori. Marjan pääosana on malto, joka pehmenee kypsetessään. Sisin kerros on marjoissa ohut ja pehmeä, eikä erotu paljon maltokerroksesta, toisin kuin luumarjoilla, joilla se on paksuseinäinen ja puutunut ”kivi” siemenen ympärillä.[1]
Yleiskielessä marjalla on eri merkitys kuin kasvitieteessä. Yleiskielessä marja tarkoittaa pientä, mehevää ja pyöreähköä hedelmää.[2] Yleiskielessä marjoiksi kutsutaan yleensä muun muassa mansikoita ja vadelmia, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole marjoja.[3][2] Suomessa tavattavista tavallisista luonnonmarjoista iso osa ei ole kasvitieteellisesti marjoja.
Yleisiä marjoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnettuja ruokana käytettäviä marjoja ovat esimerkiksi banaani, sitrushedelmät, passiohedelmä, papaija, munakoiso, kurkku, tomaatti, paprika ja kurpitsa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi 2. Valtion painatuskeskus, 1987. ISBN 951-860-391-X
- ↑ a b Mitä marjat ovat? (Arkistoitu – Internet Archive) Ruokatieto.fi
- ↑ a b Johanna Tikkanen: Banaani on marja – ja muita kasvitieteellisiä totuuksia Helsingin Sanomat. 09.10.2014. Viitattu 20.5.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marja (kasvitiede) Wikimedia Commonsissa