Mika Poutala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mika Poutala
Kansanedustaja
5.4.2023–
Ryhmä/puolue Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt20. kesäkuuta 1983 (ikä 41)
Helsinki
Asuinpaikka Espoo
Puoliso Sanni Poutala
Tiedot
Puolue Kristillisdemokraatit
Uskonto helluntailaisuus
Aiheesta muualla
Kotisivu
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten pikaluistelu
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Kolomna 2018 500 m
Hopeaa Hopeaa Kolomna 2018 joukkuesprintti

Mika Kristian Poutala (s. 20. kesäkuuta 1983 Helsinki)[1] on suomalainen kristillisdemokraattinen poliitikko ja entinen sprinttimatkoille erikoistunut pikaluistelija. Poutala valittiin kansanedustajaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.[2] Poutala on toiminut Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtajana vuodesta 2023.[3] Poutala aloittaa Orpon hallituksen liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä keväällä 2025.[4]

Poutala toimii myös Espoon kaupunginvaltuuston jäsenenä. Kaupunginvaltuutetuksi hänet valittiin vuoden 2021 kuntavaaleissa 969 äänellä.[5]

Pikaluistelijana Poutala voitti EM-hopeaa 500 metrillä sekä joukkuesprintissä vuonna 2018. Poutala osallistui neljästi olympialaisiin Torinossa 2006, Vancouverissa 2010, Sotšissa 2014 sekä Pyeongchanigssa 2018. Olympialaisissa Poutala sijoittui parhaimmillaan neljänneksi vuonna 2018, olympiamitalin jäädessä kolmen sadasosan päähän. Poutala lopetti urheilu-uran vuonna 2018.[6] Seuratasolla Poutala edusti Helsingin Työväen Luistelijoita.

Urheilu-uran jälkeen Poutala on toiminut ammattipuhujana ja mentorina. Poutala on mm. valmentanut yrityksiä sosiaalisen median ja vaikuttajamarkkinoinnin parissa.[7] Poutala kuuluu hyvinvoinnin verkkopalvelu Driimin omistajiin ja perustajiin.[8]

Poutala on Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen.[9]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poutala 1000 metrin MM-kisan jälkeen Heerenveenissä vuonna 2007.
Poutala 1000 metrin MM-kisan jälkeen Heerenveenissä vuonna 2007.

Poutala syntyi vuonna 1983 ja hän vietti lapsuutensa Helsingissä. Poutalan isä kuoli tämän ollessa seitsemänvuotias. Pian isän kuoleman jälkeen Poutala aloitti luisteluharrastuksen.[10][11] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen urheilulukiosta vuonna 2002.[12]

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Poutala voitti 500 metrin matkan yleisluistelijoiden EM-kilpailuissa Heerenveenissä. 18. joulukuuta 2005 Poutala voitti kaikkien aikojen toisena suomalaisena maailmancupin osakilpailun ollen 100 metrin nopein Inzellissä. Maailmancup-kaudella 2005–2006 hän sijoittui 100 metrin cupin loppupisteissä toiseksi.

Arvokilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torinon olympialaisissa 2006 Poutala oli 500 metrillä 22:s ja 1 000 metrillä 26:s. Vancouverin olympialaisissa 2010 hän johti 500 metrin kilpailua ensimmäisen luistelun jälkeen sijoittuen lopulta viidenneksi.[13] 1 000 metrillä Poutala oli kahdeksas. Sotšin olympialaisissa 2014 hän oli 500 metrillä 29:s. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 sijoitus 500 metrillä oli neljäs, olympiamitalin jäädessä kolmen sadasosan päähän.[14] 1 000 metrillä hän oli kuudestoista.

Matkakohtaisissa MM-kilpailuissa Poutala sijoittui 500 metrillä neljänneksi Richmondissa 2009[15], Inzelissä 2011 ja Kolomnassa 2016, seitsemänneksi Naganossa 2008 ja Heerenveenissä 2012 sekä kymmenenneksi Salt Lake Cityssä 2007. 1 000 metrillä hän on ollut yhdeksäs (2008) ja kymmenes (2009, 2016).[1] Sprinttereiden MM-kilpailuissa Poutala oli neljäs Calgaryssa 2012, viides Calgaryssa 2017 ja Changchunissa 2018, kuudes Heerenveenissä 2008, Moskovassa 2009[16], Ohihirossa 2010[17] ja Soulissa 2016, seitsemäs Salt Lake Cityssä 2013 ja Astanassa 2015 sekä 15:s Hamarissa 2007.

Poutala voitti hopeaa vuoden 2018 EM-kilpailuissa Kolomnassa 500 metrillä ajalla 34,85 voittaen kolmanneksi tulleen venäläisen Pavel Kuližnikovin vain neljällä tuhannesosasekunnilla.[18] Myös joukkuesprintissä Poutala ylsi Pekka Koskelan ja Harri Levon kanssa hopealle[19]. 1 000 metrillä hän sijoittui viidenneksi.

Maailmancup ja ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2007 Poutala luisteli Salt Lake Cityssä sprinttereiden yhteispisteet 137,830, joka oli uusi Suomen ennätys – tosin samoissa kilpailuissa 1 000 metrin maailmanennätyksen luistellut Pekka Koskela oli kolmella matkalla Poutalaa nopeampi mutta jätti päätöskilpailun luistelematta. Viikkoa myöhemmin Calgaryssa Poutala luisteli uuden 500 metrin Suomen ennätyksen 34,39. Maailmancupkauden 2007–2008 kokonaispisteissä hän oli 100 metrillä toinen.[1]

Joulukuussa 2009 Poutala luisteli Calgaryn maailmancup-osakilpailussa 500 metriä kahdesti SE-aikaan 34,38. Yhteisaika 68,76 oli puolestaan uusi 2 × 500 metrin Suomen ennätys. Hän sijoittui kilpailuissa ensimmäiseksi ja toiseksi.[20] Seuraavana viikonloppuna Salt Lake Cityssä hän paransi 500 metrin Suomen ennätystään aikaan 34,31.[21] 500 metrin maailmancupin kokonaispisteissä hän oli kaudella 2009–2010 kolmas.[1]

13. marraskuuta 2015 Poutala teki Calgaryssa maailmancupin avauskisassa uuden Suomen ennätyksen 34,28 ja sijoittui toiseksi. Maailmancupin palkintokorokesijoitus oli Poutalalle ensimmäinen yli viiteen vuoteen.[22] 1 000 metrin maailmancupin osakilpailussa hän on sijoittunut toiseksi Harbinissa marraskuussa 2016 ja kolmanneksi Salt Lake Cityssä 2009.[23]

Poutala teki sprinttereiden MM-kilpailuissa Calgaryssa 26. helmikuuta 2017 Suomen ennätyksen sekä 500 metrillä 34,23 että yhteispisteissä 136,635[24]. 8. joulukuuta 2017 Poutala paranteli SE tulostaan Salt Lake Cityssä kuudella sadasosalla. Aika riitti kilpailun kakkossijaan ja on kaikkien aikojen viidenneksi nopein tulos. Tämä oli Poutalan 18:s palkintosija maailmancupissa ja 12:s 500 metrillä.[25]

Poutala ilmoitti toukokuussa 2018 perhesyiden vuoksi lopettavansa luistelu-uransa.[26]

Henkilökohtaiset ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 500 m: 34,17 SE (8. joulukuuta 2017)
  • 1000 m: 1.07,24 (13. joulukuuta 2009)[27]
  • 1500 m: 1.46,53 (10. syyskuuta 2016)
  • Sprinttimatkojen yhteispisteet: 136,635 SE (25. – 26. helmikuuta 2017)
  • 2 × 500 m: 68,76 SE (4. – 5. joulukuuta 2009)

Mitä menestyminen vaatii? -kirja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poutala julkaisi vuonna 2015 kirjoittamansa urheilu-uraansa käsittelevän Mitä menestyminen vaatii? -kirjan toiminimensä kautta.[28]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poutala valittiin vuoden 2021 kuntavaaleissa kristillisdemokraattien ehdokkaana Espoon kaupunginvaltuustoon 969 äänellä.[29] Poutala toimii myös Espoon liikuntalautakunnassa ja tarkastuslautakunnassa[30].[31]

Poutala oli ehdolla vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Uudellamaalla ja tuli valituksi 4 883 äänellä.[32]

Elokuussa 2023 kristillisdemokraattien puoluekokous valitsi Poutalan puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.[33]

Muu elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu-uransa jälkeen Mika Poutala on toiminut yrittäjänä.[34]

Vapaa-ajallaan Poutala on esittänyt hengellistä rap-musiikkia taiteilijanimellä Plastic. Hän teki muun muassa Torinon olympialaisiin Suomen joukkueen virallisen kisakappaleen. Poutala on helluntailainen ja Hakaniemessä sijaitsevan Saalem-seurakunnan jäsen[35] ja kertoo lukevansa Raamattua päivittäin.[36] Pekka Koskelan elämäkerran mukaan Poutala yritti leireillä käännyttää junioriluistelijoita uskoon, ja Koskela puuttui tilanteeseen. Poutala on kiistänyt väitteen ja todennut, ettei tiedä asiasta tai tapahtumasta.[37] Poutala osallistui Tanssii tähtien kanssa -tv-ohjelmaan syksyllä 2019.[38]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Mika Poutala Suomen Luisteluliitto. Viitattu 28.1.2016.
  2. ↑ Ex-pikaluistelija Mika Poutala aloitti kansanedustajan uransa konkreettisella työllä Yrittäjät. 4.4.2023. Viitattu 11.4.2023.
  3. ↑ Essayah jatkaa KD:n puheenjohtajana, varapuheenjohtajiksi Poutala, Hiippavuori ja Pettersson Kristillisdemokraatit. 26.8.2023. Viitattu 23.10.2024.
  4. ↑ Mika Poutala on valittu seuraavaksi liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriksi Yle Uutiset. 30.11.2024. Viitattu 30.11.2024.
  5. ↑ Espoon riemuvoitto - vihdoin kolme paikkaa kristillisdemokraateille KD-lehti. 28.6.2021. Viitattu 30.7.2021.
  6. ↑ Kunnas, Kristiina: Pikaluistelija Mika Poutala kaksi vuotta huippu-urheilun jälkeen: ”Menetetyt mitalit muokkasivat minua enemmän kuin saavutukset” KD-Lehti. 4.4.2020. Viitattu 11.4.2023.
  7. ↑ Mika Poutala - Mun tarina mikapoutala.fi.
  8. ↑ Meistä Driim.fi. Viitattu 30.7.2021.
  9. ↑ Hallitus Suomen Olympiakomitea. Viitattu 15.3.2023.
  10. ↑ Pudas, Mari: Mika Poutala oli pieni poika isänsä kuollessa Iltalehti. 23.10.2019. Viitattu 11.4.2023.
  11. ↑ Pusa, Ari: Luistelija Mika Poutala on taas kovassa vedossa: Taustalla kovien harjoitusten lisääminen HS.fi. 22.11.2015. Viitattu 28.1.2016.
  12. ↑ Linkedin - Mika Poutala linkedin.com. Viitattu 17.4.2024.
  13. ↑ Henelius, Inka & Vuolle, Jouko: Palkintokorokkeelle palannut Mika Poutala: 30-vuotiaana voi kehittyä Yle Urheilu. 16.11.2015. Viitattu 28.1.2016.
  14. ↑ 0,03 sekuntia olympiamitalista! Mika Poutala on kokenut saman kohtalon ennenkin - kommentoi Ylelle: ”Vähän sanattomaksi vetää” iltalehti.fi. Viitattu 5.3.2018.
  15. ↑ Essent ISU World Single Distance Championships 2009: Men 500 m ISU Results. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  16. ↑ Koskela luisteli neljänneksi MM-kisoissa Yle 18.1.2009 Viitattu 19.1.2009
  17. ↑ Poutala kuudes MM-kisoissa, Koskela vetäytyi Yle.fi. 17.1.2010. Viitattu 17.1.2010.
  18. ↑ Viimeinkin arvokisamitali! Mika Poutala luisteli EM-hopealle yle.fi. Viitattu 5.1.2018.
  19. ↑ https://yle.fi/urheilu/3-10010502
  20. ↑ Poutala ponnahti 500 metrin maailmancupin kärkeen yle.fi. 5.12.2009. Arkistoitu 8.12.2009. Viitattu 6.12.2009.
  21. ↑ Mika Poutala luisteli SE:n MTV.fi. 11.12.2009. Arkistoitu 5.5.2016. Viitattu 28.1.2016.
  22. ↑ Poutala luisteli SE-ajalla maailmancupin kakkoseksi – "Huikea alku kaudelle!" 14.11.2015. Yle Urheilu. Arkistoitu 16.11.2015. Viitattu 14.11.2015.
  23. ↑ Toinen sija Poutalan paras maailmancupin saavutus 1000 metrillä: "Tuntui älyttömän hyvältä" 12.11.2016. Yle Urheilu. Viitattu 13.11.2016.
  24. ↑ Mika Poutala luisteli MM-jäillä Suomen ennätyksen – yksi historian kovimmista ajoista yle.fi. 27.2.2017. Viitattu 28.2.2017.
  25. ↑ Mika Poutala luisteli kakkoseksi maailmancupissa uudella SE-ajalla Turun Sanomat. 8.12.2017. Arkistoitu 9.12.2017. Viitattu 9.12.2017.
  26. ↑ Mika Poutala lopettaa upean uransa: Vaimon puhelu olympialaisiin käänsi pään lopullisesti - ”ei voi olla totta” iltalehti.fi. Viitattu 14.5.2018.
  27. ↑ Mika Poutala luisteli palkintopallille 1 000 metrillä Yle.fi. 13.12.2009. Viitattu 14.12.2009.
  28. ↑ Mika Poutala: Mitä menestyminen vaatii? s. 3. Passion Lives / Mika Poutala, 2015. ISBN 978-952-93-5556-3
  29. ↑ Ehdokkaat kunnittain kuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiri, 2021 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2021.[vanhentunut linkki]
  30. ↑ Työ | ”Sain elämään opit, joilla voin auttaa muita” – Tässä on talonmies Mika Poutala Helsingin Sanomat. 2.10.2022. Viitattu 15.3.2023.
  31. ↑ Liikuntalautakunta | Espoon kaupunki www.espoo.fi. Viitattu 15.3.2023.
  32. ↑ Mika Poutala Eduskuntavaalit 2023 -tulospalvelu. Yle. Viitattu 21.6.2023.
  33. ↑ Nieminen, Iiro-Matti; Torvinen, Pekka: Vara­puheenjohtajisto meni uusiksi puolue­kokouksessa hs.fi. 26.8.2023. Viitattu 26.8.2023.
  34. ↑ Mika Poutala (Oy Speakersforum Finland Ab): Mika Poutala - Urheilija, yrittäjä ja poliitikko Oy Speakersforum Finland Ab. Viitattu 15.3.2023.
  35. ↑ Färdig, Jarmo: Luistelija Mika Poutala on syntynyt saarnaajaksi HS.fi. 22.11.2014. Viitattu 28.1.2016.
  36. ↑ Pikaluistelija Mika Poutala kertoo avoimesti uskostaan - lukee joka päivä Raamattua iltalehti.fi. Viitattu 8.2.2018.
  37. ↑ Holopainen, Pekka: Uutuuskirja: Junioreja yritettiin käännyttää helluntailaisiksi – Mika Poutala kiistää nyt Pekka Koskelan rajut väitteet is.fi. 16.8.2021. Viitattu 16.8.2021.
  38. ↑ Wilma Ruohisto: Meeri Koutaniemi julkaisi karun totuuden Tanssii tähtien kanssa -kisan kulisseista – fanit järkyttyivät paljastuksesta: ”Ai kamala!” Ilta-Sanomat. 3.9.2019. Viitattu 3.9.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mika_Poutala&oldid=22867349”