Mollwitzin taistelu
| Mollwitzin taistelu | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa ensimmäistä Sleesian sotaa ja Itävallan perimyssotaa | |||||||||
 Preussin kuningas Fredrik Suuri Mollwitzin taistelussa. Ferdinand Tegetmeyerin väritetty puupiirros vuodelta 1880.
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
21 600 |
15 800–19 000 | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
4 850 kaatunutta, haavoittunutta tai kadonnutta |
4 550 kaatunutta, haavoittunutta tai kadonnutta | ||||||||
|
{{Chotusitzin taistelu (17. toukokuuta 1742)}} | |||||||||
.svg?lang=fi){kind=small}
.svg?lang=fi){kind=small}
Mollwitzin taistelu käytiin 10. huhtikuuta 1741 Preussin ja Itävallan välillä. Se oli osa ensimmäistä Sleesian sotaa. [1] Mollwitz (nykyinen Małujowice) sijaitsee Puolassa, Opolen voivodikunnassa lähellä Brzegin kaupunkia. Taistelu päättyi Preussin voittoon.
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle VI oli vailla miespuolista perillistä. Hän aikoi siirtää Itävallan kruunun ja Habsburgien perintömaat tyttärelleen Maria Teresialle. Asiasta oli solmittu vuonna 1713 kansainvälinen sopimus, jota nimitetään pragmaattiseksi sanktioksi. Preussi ei kuitenkaan allekirjoittanut sitä.
Ensimmäinen Sleesian sota syttyi vuonna 1740, kun Kaarle VI kuoli ja Preussin kuningas Fredrik Suuri alkoi vaatia, että Itävalta luovuttaisi Sleesian Preussille. Tarkoituksena oli vahvistaa Preussin asemaa Euroopassa ja Saksassa. Heti sodan alussa Preussi miehitti Sleesian, eivätkä Itävallan vastatoimet auttaneet. Sota päättyi Breslaun rauhaan 11. kesäkuuta 1742. Rauhansopimuksen mukaan Preussi sai Ala- ja Ylä-Sleesian. [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Die schlesischen Kriege Friedrich des Großen. Reinhard Carnation. Viitattu 3.2.2023.(saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Interaktiivinen kartta Sleesian sotien taistelupaikoista. Mollwitz on kartassa numero 1. Englanninkielinen Wikipedia.