Molybdeeni
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Molybdeeni | ||||
| Tunnus | Mo | ||||
| Järjestysluku | 42 | ||||
| Luokka | Siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 6, siirtymäalkuaine | ||||
| Jakso | 5 | ||||
| Tiheys | 10,28 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | Hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1782, Hjelm | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 95,95(1)[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 145 (190) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 145 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Kr] 4d5 5s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 13, 1 | ||||
| Hapetusluvut | +II, +III, +IV, +VI | ||||
| Kiderakenne | Tilakeskeinen kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 2 896 K (2 623 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 4 885 K (4 612 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 6830 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 253 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 5400 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,8 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,251 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 2×107 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | 138 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7439-98-7 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Molybdeeni (lat. molybdenum) on alkuaine, jonka järjestysluku on 42, CAS-numero 7439-98-7 ja kemiallinen merkki Mo.
Molybdeeni on hopeanvalkoinen metalli. Puhtaan molybdeenin sulamispiste 2 623 °C on korkeimpia puhtaiden metallien sulamispisteitä. Carl Wilhelm Scheele tunnisti sen uudeksi alkuaineeksi 1778 ja Petter Jakob Hjelm valmisti sitä epäpuhtaana 1782.
Molybdeeni kasviravinteena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Molybdeeni on tärkeä kasviravinne. Sitä on myös noin 20 entsyymissä. Levät pääsevät sen avulla eroon rikistä. Kasveille molybdeeni on välttämätön typpiaineenvaihdunnassa. Se on osallinen nitraatin pelkistyksessä. Kasvit tarvitsevat sitä hyvin vähän, ja kalkituksen avulla korkeana pidetty pH turvaa sen saannin. Myös typensitojabakteerit tarvitsevat molybdeenia. Sen saanti on tärkeää palkokasvien juurinystyröiden toiminnalle.
Molybdeeni ja ihmisen terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Molybdeeni on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta sitä tarvitaan hyvin pieniä määriä. Suurina määrinä se voi aiheuttaa kuolettavia epämuodostumia. Eniten kärsivät luut, iho, maksa ja munuaiset.
Liika typpi poistuu ihmisen elimistöstä molybdeenin avulla virtsahappona. Molybdeenin avulla maksaan varastoitunut rauta lähtee liikkeelle ja kudokset saavat happea. Molybdeeni vaikuttaa kuparin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan. Sen avulla poistuu maksaan kertynyttä kupariylimäärää.
Molybdeeni alentaa kolesteroli-, triglyseridi- ja fosfolipiditasoja. Hiilihydraattiaineenvaihdunnassa tarvitaan molybdeenia, samoin alkoholin palamisessa maksassa. Molybdeenia tarvitaan sulfiittien muuttamiseen elimistössä sulfaateiksi, ja siksi sillä voi olla vaikutusta sulfiittiyliherkkyydestä johtuvan astman hoidossa.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metallinjalostuksessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Molybdeenia voidaan pieninä määrinä käyttää teräksen kovettamiseen. Japanilaiset soturit kovettivat sen avulla miekkoja 1300-luvulla. Britit taas käyttivät molybdeeniterästä panssarivaunuissa ensimmäisessä maailmansodassa. Kun molybdeenia sekoitetaan ruostumattomaan teräkseen, syntynyt teräslaatu on haponkestävää.
Isotooppitutkimuksissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Molybdeeni-99-isotoopista valmistetaan sairaaloissa teknetium-99m-isotooppia gammakuvausta varten. Teknetiumia ei voi varastoida sellaisenaan lyhyen puoliintumisajan takia. Molybdeeni-99:n puoliintumisaika on 66 tuntia.[2]
Yhdisteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dinatriummolybdaatti Na2MoO4, CAS-numero 7631-95-0
- Kalsiummolybdaatti CaMoO4, CAS-numero 7789-82-4
- Molybdeenihohde MoS2
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ihmisen ravitsemuksen lähteenä käytetty muun muassa sivustoa [1] (Arkistoitu – Internet Archive), jossa kirjallisuusviitteet. Lisäksi kasvien osalta lähde on Farmit.net (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Meija, Juris et al.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Vierula, Hertta: Molybdeenipula vaikeuttaa gammakuvauksia 13.8.2009. Suomen Lääkärilehti.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Molybdeenin kansainvälinen kemikaalikortti
- Helsingin Sanomat, Alkuaineet: Molybdeeni sulaa vasta hyvin kuumassa (arkistoitu)
- Farmit.net: Molybdeenin tehtävät kasvissa[vanhentunut linkki]
- Terveystaito: Molybdeeni, unohdettu hivenaine
- Periodictable: Technical data for Molybdenum (englanniksi)
- Luettelo molybdeenin isotoopeista The Isotopes Project Home Page (englanniksi)
- Mindat: Molybdenum (englanniksi)
- Webmineral: Mineral Species containing Molybdenum (Mo) (englanniksi)
- The Royal Society of Chemistry (RSC): Molybdenum (englanniksi)
- PeriodicTable: Molybdenum (Mo) (englanniksi)
- PubChem: Molybdenum (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Molybdenum (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Molybdenum (englanniksi)
- DrugBank: Molybdenum (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Molybdenum (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Molybdenum (englanniksi)
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
