Mr. Gay Finland
Mr. Gay Finland on vuosittain järjestettävä kilpailu, jossa valitaan vuodeksi Suomen fiksuin ja persoonallisin homomies toimimaan hyväntahdonlähettiläänä sekä esikuvana suomalaisille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Kilpailun tarkoituksena on edistää homomiesten yhteisöllisyyttä ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoisuutta sekä tukea ylpeyttä olla avoimesti oma itsensä.[1]
Kilpailun voittaja edustaa Suomea kansainvälisissä Mr Gay Europe- ja Mr Gay World -kilpailuissa.[2] Ensimmäisen kerran kilpailu järjestettiin vuonna 2010. Kilpailun finaali järjestettiin aiemmin vuosittain Helsinki Pride -viikolla, mutta vuosina 2018 ja 2019 finaali järjestettiin pari viikkoa ennen Helsinki Pridea.[3] Kilpailua ei ole järjestetty vuoden 2019 jälkeen.
Vaikka kilpailu on Suomessa suhteellisen nuori, joissain maissa vastaavanlaisella kilpailulla on pitkät perinteet.
Voittajat ja tuomarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Voittaja | Tuomarit |
---|---|---|
2010 | Kenneth Liukkonen[4] | Sofi Oksanen, Maria Veitola, Jari Leskinen, Mikael Hytönen, Juha-Veli Jokinen, Osku Heiskanen (päätuomari)[2] |
2011 | Jussi Laitinen[5] | Pia Pakarinen, Eric Butter, Kaija Koo, Mirva Saukkola, Jon Voss, Jari Leskinen, Osku Heiskanen (päätuomari)[6] |
2012 | Janne Tiilikainen[7] | Maria Seppälä, Armi Toivanen, Elias Koskimies, Mikko Rasila, Osku Heiskanen (päätuomari)[7] |
2013 | Aleks Vehkala[8] | Teemu Muurimäki, Jani Toivola, Krisse Salminen, Antonio Flores, Leena Luuri,[9] Mikko Silvennoinen (päätuomari) |
2014 | Peter Linden[10] | Tiina Jylhä, Martina Aitolehti, Jarkko Valtee, Ronny Roslöf, Aleks Vehkala, Mikko Silvennoinen (päätuomari)[11] |
2015 | Aku Raita[12] | Marko Vainio, Sami Uotila, Niko Saarinen, Elena Lukkarinen, Mikko Silvennoinen (päätuomari)[13] |
2016 | Marko Fali[14] | Noora Karma, Petteri Paavola, Tiia Elg, Janne Naakka, Marko Björs, Katja Warborn, Mikko Silvennoinen (päätuomari)[15] |
2017 | Rami Kiiskinen[16] | Krista Siegfrids, Juri Silvennoinen, Lola Odusoga, Henny Harjusola, Niilo Mellenius, Mikko Silvennoinen (päätuomari)[16] |
2018 | Ismo Poutiainen[17] | Alex Hytönen, Vilma Alina, Eino Nurmisto, Kasper Kivistö, Mikael Renwall, Jonna Geagea (päätuomari)[17] |
2019 | Konsta Nupponen[18] | Sakris Kupila, Susanna Penttilä, Sebastian Rejman, Vesa Silver, Nick Van Vooren, Hannele Lauri (päätuomari) |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mr. Gay Finland / Mr. Gay Finland Mr. Gay Finland. Viitattu 23.4.2018.
- ↑ a b Suomen komein homo haussa YLE Uutiset. 1.6.2010. Viitattu 6.12.2010.
- ↑ Mr. Gay Finland / Mr. Gay Finland Mr. Gay Finland. Viitattu 9.4.2018.
- ↑ Mister Gay Finland Kenneth Liukkonen on tavishomo YLE Uutiset. 7.7.2010. Viitattu 6.12.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Vanninen, Anna: Jussi Laitinen kruunattiin Mr. Gay Finlandiksi Helsingin Sanomat. 1.7.2011. Viitattu 21.9.2011.
- ↑ MGF 2011 Mr. Gay Finland. Arkistoitu 12.6.2013. Viitattu 4.6.2013.
- ↑ a b Mr. Gay Finland on Janne Tiilikainen Helsingin Sanomat. 28.6.2012. Viitattu 4.6.2013.
- ↑ Aleks Vehkala on tämän vuoden Mr Gay Finland YLE Uutiset. 28.6.2013. Viitattu 28.6.2013.
- ↑ Tässä ovat Mr Gay Finland -kisan finalistit Helsingin Uutiset. 4.6.2013. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 4.6.2013.
- ↑ Mr. Gay Finland 2014 on Peter Linden YLE Uutiset. 27.6.2014. Viitattu 14.6.2015.
- ↑ MGF 2014 Mr. Gay Finland. Arkistoitu 29.6.2015. Viitattu 28.6.2015.
- ↑ Mr. Gay Finland valittiin kuudennen kerran YLE Uutiset. 26.6.2015. Viitattu 28.6.2015.
- ↑ MGF 2015 Mr. Gay Finland. Viitattu 28.6.2015.
- ↑ Mr. Gay Finland 2016 on Marko Fali Iltalehti. 1.7.2016. Viitattu 12.8.2016.
- ↑ Odotettu Mr. Gay Finland -kilpailu tulee jälleen! Mr. Gay Finland. 7.6.2016. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 29.3.2017.
- ↑ a b Mr. Gay Finland 2017 on Rami Kiiskinen Mr. Gay Finland. 30.6.2017. Viitattu 30.6.2017.
- ↑ a b Mr. Gay Finland 2018 on Ismo Poutiainen Mr. Gay Finland. 17.6.2017. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Jenna Lempinen: Vuoden 2019 Mr. Gay Finland on 23-vuotias Konsta Nupponen - ”Jokaisen on tunnettava itsensä tervetulleeksi omana itsenään” Iltalehti. 16.6.0219. Viitattu 20.6.2019.