Murtonen (Kuopio)
Murtonen | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pohjois-Savo |
Kunnat | Kuopio |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Tallusjärven valuma-alue (14.77) |
Järvinumero | 14.773.1.024 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 134,4 m [1] |
Rantaviiva | 13,7 km [2] |
Pinta-ala | 1,14 km² [2] |
Tilavuus | 0,00619 km³ [2] |
Keskisyvyys | 5,6 m [2] |
Suurin syvyys | 26 m [2] |
Saaria |
Nuottikotasaari Raatosaari |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Murtonen on sokkeloinen ja syvyyssuhteiltaan epäyhtenäinen järvi Kuopion länsiosassa Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 1,1 neliökilometriä. Etäisyys Kuopion keskustasta on 27 kilometriä länsiluoteeseen.[1][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murtonen ulottuvuus etelästä pohjoiseen on 3,2 kilometriä ja lännestä itään 2,35 kilometriä. Mutkaisen rantaviivan pituus on 13 697 metriä. Järven kaakkoinen osa on laajalti vähintään kymmenen metriä syvä ja siellä on myös syvin piste, 26 metriä. Järven keskiosa on huomattavasti matalampi. Järven luoteiseen osaan kuljetaan Synkkäniemen ja Lamminniemen välisen noin 50 metriä leveän salmen kautta ja se on suurelta osin vähintään kymmenen metriä syvä.[1][2]
Murtosen saaret ovat pinta-alaltaan pieniä ja ne sijaitsevat järven keski- ja luoteisosassa. Rannat ovat enimmäkseen metsämaata, pientaloja ja peltomaata on jonkin verran. Länsirannalla kohoavan Ison Piikamäen laki on lähes 200 metriä merenpinnan yläpuolella.[1]
Murtoseen virtaa laskuojia kaakosta suoalueiden halki. Järven länsipuolella sijaitsee Piikalampi (135,6 metriä mpy), josta virtaa laskuoja järven luoteisosaan. Järven keskiosan pohjoispuolella sijaitsee Sappilampi. Murtonen kapenee luoteessa Murtosjoeksi, joka virtaa luoteeseen ja laskee Liikkasenjärveen (109,1 metriä mpy), josta vedet laskevat Liikkasenjokea luoteeseen Liesjärveen (107,4 metriä mpy).[1]
Murtosen vesitilavuus on 6 191 000 kuutiometriä.[2]
Murtonen (14.773.1.024) kuuluu Liesjärven valuma-alueeseen (14.773), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Kymijoen päävesistössä (14). Toinen jakovaihe on Tallusjärven valuma-alue (14.77) ja ensimmäinen on Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Liesjärven valuma-alueella on 25 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä, joista Liesjärvi on laajin. Seuraavaksi laajimmat ovat Haukijärvi, Koros ja Murtonen.[4]