Neidonkielikoisa
| Neidonkielikoisa | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Koisaperhosmaiset Pyraloidea |
| Heimo: | Crambidae |
| Alaheimo: | Odontiinae |
| Suku: | Cynaeda |
| Laji: | dentalis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cynaeda dentalis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis) on pieni, Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neidonkielikoisa on helposti tunnistettava pieni perhonen, jota ei voi sekoittaa muihin lajeihin. Etusiivet ovat vaaleanruskeat, ja niiden poikki kulkee terävärajainen, tummanruskea siksak-viiru. Siivissä on myös vaaleampia, siiven suuntaisia alueita. Siiven ulkoreunan ripsissä vuorottelevat vaaleat ja tummanruskeat alueet. Tummat alueet muodostavat siiven reunaan rivin kiilamaisia täpliä. Takasiivet ovat ruskeanharmaat, reunoja kohti tummenevat. Siipiväli on 21–31 mm.[2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa neidonkielikoisaa tavataan paikoittaisena pitkin etelärannikkoa, erityisesti Hankoniemellä. Lentää yhtenä sukupolvena, Suomessa heinäkuussa.[4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji on sidoksissa toukan ravintokasviin, neidonkieleen. Lajin elinympäristö vaihtelee hoitamattomasta ruohikkomaista puutarhoihin[5]. Perhoset lentävät hämärän laskeuduttua ja tulevat valolle.[6] Toukka elää aluksi ravintokasvinsa alalehdissä miinaajana, myöhemmin varren alaosan sisällä ja koteloituu kovan, lehdenkappaleilla päällystetyn kotelokopan sisään kuihtuneiden alalehtien väliin.[3][6]
Vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa neidonkielikoisa arvioitiin Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN).[7] Laji on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja yksittäisen perhosen ohjeellinen korvaushinta on 1682 euroa.[8]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää neidonkielellä (Echium vulgare).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Neidonkielikoisa – Cynaeda dentalis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1359
- ↑ a b http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/cynaeda_dentalis.html
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Pyralidae/Cynaeda/dentalis/Cynaeda%20dentalis.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.lotmoths.com/species/species.php?frmSpeciesID=348
- ↑ a b http://webh01.ua.ac.be/vve/Checklists/Lepidoptera/Crambidae/Cdentalis.htm
- ↑ Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 449
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020009 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- UK Lepidoptera[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- Suffolk Moths (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)