Nitriitti
Nitriitti on ioni NO2- tai typpihapokkeen (HNO2) suola.[1]
Nitriittiä muodostuu typpiyhdisteiden (mm. ammoniumin NH4+) epätäydellisen hapettumisen seurauksena. Nitriittiä joutuu juomaveteen vesijohdoissa vedenottamossa elävien bakteereiden tuottamana.
Elintarvikkeiden lisäaineena käytetään E-koodilla E 249 kaliumnitriittiä (KNO2) ja E 250 natriumnitriittiä (NaNO2).
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nitriitti parantaa ihmisen hapensaantia. Tämä johtuu siitä, että nitriitti vaikuttaa verisuonten pintakerroksen toimintaan.[2] Noin kuusi prosenttia nautitusta nitraatista muuttuu syljen ja suussa olevien bakteerien aiheuttamien reaktioiden myötä nitriitiksi[3]. Nitriitistä muodostuu sen jälkeen typpioksidia, jolla on suorituskykyä parantavia ominaisuuksia. Veren nitriittipitoisuus nousee noin 2,5 tunnin kuluessa ruokailusta ja pysyy koholla seuraavat 24 tuntia.[4]
Vuonna 2009 julkaistun kiinalaistutkimuksen mukaan ravinnon sisältämän nitraatin ei ole osoitettu vaarantavan ihmisen terveyttä. Nitriitin ja syövän yhteyttä tarkastelleista tutkimuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia.[3]
Nitriitin epäillään kuitenkin olevan osallisena myös elimistön reaktioissa, joissa syntyy syöpäriskiä lisääviä N-nitrosoyhdisteitä. Hemirauta kiihdyttää tätä reaktiota ja C-vitamiini estää. Nitriitin lähteitä sisältävillä aterioilla kannattaa siksi nauttia C-vitamiinipitoista ruokaa ja välttää paljon hemirautaa sisältäviä elintarvikkeita, kuten naudanlihaa ja maksaa.[5][6]
Saanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilo grillimakkaraa sisältää keskimäärin 20 milligrammaa nitriittiä ja lisäksi 34 milligrammaa nitraattia[7]. Noin kuusi prosenttia tästä nitraatista muuntuu suussa nitriitiksi ja loppu nitraatti muuntuu aktiivisuuden ylläpidon edellyttämäksi typpioksidiksi[3].
Suomalaiset saavat nitriittiä eniten nitriitillä säilötyistä leikkeleistä, makkaroista ja valmismarinoidusta lihasta. Nitriittiä saadaan myös talousvedestä. Osa lihavalmisteita tuotetaan kokonaan ilman nitriittiä.[7]
Maailman terveysjärjestö suosittelee nitriitin enimmäispäiväsaanniksi 0,7 milligrammaa henkilön painokiloa kohti eli kokonaiset 49 milligrammaa 70-kilon painoiselle henkilölle[8].
Nitriitin keskimääräinen saanti ruoasta on vain 1,2–3 milligrammaa päivässä[3].
Nitriittejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isoamyylinitriitti (C5H11NO2) CAS-numero 110-46-3
- Isobutyylinitriitti (C4H9NO2 / (CH3)2CHCH2NO2) CAS-numero 542-56-3
- Kaliumnitriitti (KNO2) CAS-numero 7758-09-0
- Natriumnitriitti (NaNO2) CAS-numero 7632-00-0
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 330. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ Teksti: Martin Kreutzer: Punajuurta hapenoton hyväksi KUNTO PLUS. 23.3.2015. Viitattu 25.8.2022.
- ↑ a b c d Linsha Ma, Liang Hu, Xiaoyu Feng & Songlin Wang: Nitrate and Nitrite in Health and Disease. Aging and Disease, 1.10.2018, 9. vsk, nro 5, s. 938–945. PubMed:30271668 doi:10.14336/AD.2017.1207 ISSN 2152-5250 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Nitraatti Urheilijan ravitsemus. 21.7.2020. Viitattu 8.3.2024.
- ↑ Kaksi kolmesta suomalaismiehestä syö punaista lihaa ja lihajalosteita yli suositusten – Myös lapsilla nitriitin turvallisen käytön yläraja tulee vastaan nopeasti Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
- ↑ Elintarvikkeet (haku) fineli.fi. Viitattu 25.8.2022.
- ↑ a b Usein kysyttyä nitraatista ja nitriitistä Ruokavirasto. Viitattu 8.3.2024.
- ↑ Nitrite WHO JECFA. WHO. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Human Metabolome Database: Nitrite (englanniksi)
- Should we be concerned about the amounts of additives in our diet? (englanniksi)