Oksyrhynkhos
| Oksyrhynkhos | |
|---|---|
| Ὀξύρυγχος 𓉐𓏤𓅖𓐥𓊖 |
|
 Oksyrhynkhoksen raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Oksyrhynkhos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Egypti |
| Paikkakunta | El-Bahnasa (Al-Bahnasa), Al-Minya |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Oksyrhynkhites, Heptanomis, Egypti |
| Aiheesta muualla | |
Oksyrhynkhos (m.kreik. Ὀξύρυγχος, Oksyrhynkhos tai Oksyrynkhos, myös Ὀξύῤῥυγχος, Oksyrrhynkhos; lat. Oxyrhynchus, Oxyrinchum) eli Per-Medjed (egypt. 𓉐𓏤𓅖𓐥𓊖, Pr-mḏd;[1] kopt. Ⲡⲉⲙϫⲉ, Ⲡⲙϫⲏ, Pemje) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Keski-Egyptissä eli Heptanomiissa ja kuului Oksyrhynkhiteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli.[2][3][4][5][6][7]
Kaupunki tunnetaan erityisesti Oksyrhynkhoksen papyruksista, valtavasta kokoelmasta papyrukselle kirjoitettuja tekstejä Egyptin kreikkalaisen ja roomalaisen kauden ajalta. Papyrukset sisältävät paljon myös aiemmin tuntemattomia kirjoituksia, ja kokoelmaa voidaan pitää yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä arkeologisista tekstilöydöistä. Kaupungin aluetta on tutkittu taukoamatta 1900-luvun alusta lähtien.[8]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oksyrhynkhoksen kaupunki sijaitsi Niilin pääjuoksun länsipuolella, Niilin haaran Bahr Yussefin eli Joosefin kanavan varrella suunnilleen Hermopoliin ja Krokodeilopoliin eli Arsinoen puolessa välissä, noin 197 kilometriä etelään nykyisestä Kairosta. Nykyisin paikka tunnetaan nimellä al-Bahnasa (arab. البهنسة) tai egyptiläisittäin el-Bahnasa.[2][4][5][6] Oksyrhynkhos oli Ylä-Egyptin 19. nomoksen eli Uabin nomoksen, kreikkalaisittain Oksyrhynkhiteen nomoksen, pääkaupunki.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oksyrhynkhos oli olemassa egyptiläisellä nimellään jo Egyptin faaraodynastioiden aikana. Siitä tuli merkittävä kuitenkin vasta hellenistisellä kaudella eli Ptolemaiosten aikana. Kaupunki perustettiin silloin uudelleen kreikkalaisena kaupunkina, jolle annettiin nimi Oksyrhynkhon Polis (”Terävänokkakalan kaupunki”).
Kaupungin pääkultti oli omistettu Setille inkarnoituneena terävänokkaiseksi Medjed-kalaksi, josta kreikkalaiset johtivat kaupungin kreikankielisen nimen. Kyseessä on kalalaji, jonka edustaja egyptiläisessä mytologiassa söi Osiriksen peniksen. Laji on tulkittu sammeksi (Accipenser sturio).[2][3][9] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Oksyrhynkhitēs/Oksyrynkhitēs (Ὀξυρυγχίτης).[3]
Hellenistisellä kaudella Oksyrhynkhos oli menestyvä alueensa pääkaupunki ja koko Egyptin kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupunki kukoisti edelleen roomalaisella ja koptilaisella kaudella. Kaupungin nimellä lyötiin rahaa Hadrianuksen ja Antoninus Piuksen aikana.[2][3]
Kristillisellä koptilaisella kaudella Oksyrhynkhoksesta tuli paitsi piispanistuin myös munkkilaisuuden keskus,[2][3] ja se tuli kuuluisaksi lukuisista kirkoistaan ja luostareistaan. Ajan kuluessa kaupungin merkitys kuitenkin väheni. Kun arabit valloittivat Egyptin vuonna 641, kaupungille elintärkeä kanava tuhoutui, ja kaupunki hylättiin.
Yli tuhannen vuoden aikana kaupungin asukkaat heittivät jätteensä muutamalle kaatopaikalle kaupungin ulkopuolella sijainneelle hiekka-aavikolle. Koska kaupunki sijaitsi kanavan eikä Niilin pääjuoksun varrella, alue ei koskaan jäänyt tulvaveden alle, niin kuin muu osa joen rannasta. Tämän vuoksi kaatopaikka ei koskaan jäänyt veden alle. Alueella ei myöskään sada käytännössä juuri koskaan, joten kaatopaikka ainoastaan peittyi hiekkaan ja unohdettiin toisen tuhannen vuoden ajaksi.
Oksyrhynkhoksen kaatopaikoille päätyi valtavat määrät papyrusta, koska kreikkalaista ja roomalaista Egyptiä hallittiin hyvin byrokraattisesti ja koska kaupunki toimi oman nomoksensa pääkaupunkina. Kaatopaikoille päätyi tilipapereita ja laskuja, veropapereita, väestönlaskentatietoja ja kuitteja, sekä hallinnollista, sotilaallista, taloudellista ja poliittista materiaalia ja uskonnollisia kirjoituksia — käytännössä kaikkea, mitä hallintotoimistoista siivottiin ja heitettiin pois. Myös yksityiset ihmiset käyttivät samoja kaatopaikkoja. Koska papyrus oli kallista, sitä kuitenkin myös käytettiin usein uudelleen — yhden papyruksen toisella puolella saattoi olla maanviljelyyn liittyviä asioita ja toisella puolella opiskelijan muistiinpanoja Homeroksen teoksista. Oksyrhynkhoksen papyrukset sisälsivät siten täydellisen arkiston kaupungin elämästä, sekä niistä sivilisaatioista ja valtakunnista, joiden osana se kulloinkin oli.
Kaivaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egypti päätyi vuonna 1882 brittiläisen vallan alle, vaikka säilyikin edelleen nimellisesti osana Osmanien valtakuntaa. Brittiarkeologit aloittivat järjestelmälliset arkeologiset tutkimukset maassa. Koska Oksyrhynkhos ei ollut yhtä merkittävä kuin muut paikat, se jäi syrjään vuoteen 1896 saakka. Tällöin Bernard P. Grenfell ja Arthur S. Hunt[8] Oxfordin yliopistosta aloittivat kaivaukset siellä. Aluksi he pitivät kaatopaikan sisältöä vain merkityksettömänä jätteenä, mutta he huomasivat pian, että se suorastaan pursusi papyruksia.
Klassisesti koulutetut Grenfell ja Hunt ymmärsivät, että paikka saattaisi sisältää klassisen kreikkalaisen kirjallisuuden kadonneita mestariteoksia, kuten kadonneita näytelmiä, historiateoksia ja filosofisia teoksia. He tiesivät, että Aristoteleen koulukunnan teos Ateenan valtiomuoto oli löydetty egyptiläisestä papyruksesta vuonna 1890. Toivo samankaltaisista löydöistä innosti heitä, ja on innostanut heidän seuraajiaan yli sadan vuoden ajan. Grenfell ja Hunt löysivät jo ensimmäisen vuoden aikana useita Sofokleen kadonneita näytelmiä, kuten näytelmän nimeltä Vainukoirat (Ikhneutai), sekä useita muita kirjoja ja niiden osia, muun muassa tekstin joka osoittautui ennen tuntemattomaksi evankeliumiksi, Tuomaan evankeliumiksi. Nämä löydöt saivat aikaan myös julkisuuden kiinnostuksen.
Grenfell ja Hunt omistivat koko loppuelämänsä Oksyrhynkhoksen kaivauksille ensimmäistä maailmansotaa lukuun ottamatta. Vuonna 1898 he julkaisivat ensimmäisen painoksen löydöistään. Grenfellin ja Huntin kaivaukset jatkuivat vuoteen 1907.[8] He työskentelivät läheisesti yhdessä vuoteen 1920 saakka, jolloin Grenfell kuoli. Hunt jatkoi omaan kuolemaansa 1934 saakka. 1900-luvun lopulta lähtien Oksyrhynkhoksen kaivaukset ovat tapahtuneet Oxfordin yliopiston professori Peter J. Parsonsin alaisuudessa.
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oksyrhynkhoksessa oli kirjallisten lähteiden perusteella Medjed-kalalle omistettu temppeli.[3][10] Koptilaisella kaudella kaupungissa oli ainakin 12 kirkkoa ja suuri määrä luostareita. Kaupungin löydöksiin lukeutuvat myös muun muassa roomalaisen teatterin rauniot.[2]
Varsinaisen Oksyrhynkhoksen kaupungin alueella ei ole suoritettu arkeologisia kaivauksia, sillä sen päällä sijaitsee nykyaikainen kaupunki. On kuitenkin oletettu, että kaupungissa oli lukuisia julkisia rakennuksia, mukaan lukien teatteri 11 000:lle katsojalle, ravirata, neljä julkista kylpylää, voimistelusali, sekä kaksi pientä satamaa kanavan varrella. Kaupungissa sijaitsi todennäköisesti myös sotilaallisia rakennuksia, kuten parakkeja, sillä kaupungissa sijaitsi varuskunta sekä roomalaisella että bysanttilaisella kaudella. Kaupungissa sijaitsi myös Serapiksen, Zeus-Amonin, Hera-Isiksen ja Osiriksen temppelit. Siellä oli myös kreikkalaiset temppelit Demeterille, Dionysokselle, Hermeelle ja Apollonille sekä roomalaiset temppelit Juppiterille ja Marsille.
Oksyrhynkhoksen papyrukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Oksyrhynkhoksen papyrukset
Oksyrhynkhoksen tunnetuin löytö ovat sen papyrukset, joista pääosa on kreikankielisiä ja peräisin roomalaiselta kaudelta. Osa niistä on kuvitettuja. Papyrusten joukosta on löydetty tärkeitä Raamatun tekstien katkelmia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä sekä kreikkalaisten kirjailijoiden, kuten Homeroksen, Bakkhylideen, Pindaroksen, Aristoteleen ja Kallimakhoksen tekstejä.[2]
Alkuperäiset toiveet siitä, että papyrusten joukosta löytyisi suuria määriä kadonneita klassikkoteoksia, eivät ole täysin täyttyneet. Oksyrhynkhos oli melko tavallinen kaupunki, eikä mikään erityinen kulttuurin ja opiskelun keskus, ja vain asukkaiden vähemmistö oli kiinnostunut kaunokirjallisuudesta ja filosofiasta. Toisekseen klassikkojen kopiot olivat tuohon aikaan harvinaisia ja kalliita, eivätkä ne päätyneet kaatopaikalle yhtä helposti. Tämän johdosta kirjalliset löydökset ovat tähän saakka olleet papyrusmäärään verrattuna suhteellisen vaatimattomia. Suurin osa tehdyistä kaunokirjallisista löydöistä on ollut kopioita jo ennestään tunnetuista töistä, kuten Homeroksesta, johon koko helleeninen koulutus perustui.
Lisäksi tuhansista Oksyrhynkhoksen papyruksista ylipäätään vain noin 10 prosenttia oli kirjallisuutta. Muu osa koostui jo mainituista hallinnollisista dokumenteista. Tutkijat ovat kuitenkin löytäneet tarpeeksi mielenkiintoisia teoksia, jotta mielenkiinto on säilynyt yllä.
Vaikka alkuperäiset toiveet kadonneiden teosten löytämisestä eivät vielä ole täysin toteutuneet, alueelta on löydetty useita merkittäviä tekstejä. Näihin sisältyy muun muassa:
- Alkmanin, Ibykoksen ja Korinnan teosten laajempia osia
- Eukleideen Alkeiden sisältämien piirrosten laajin tunnettu versio
- Euripideen katkelmia, mm. tragedioista Hypsipyle ja Ino
- Hellenika Oksyrhynkhia, mahdollisesti Eforoksen tai Kratippoksen historiateos
- Menandroksen komedioiden katkelmia, mm. Imartelija (Kolaks), Kaksinkertainen petos (Dis eksapaton), Karthagolainen (Karkhēdonios), Leukaksen nainen (Leukadia), Maanviljelijä (Geōrgos), Perinthoksen nainen (Perinthia), Tikari (Enkheiridion) ja Vihattu (Misūmenos)
- Pindaroksen runoja
- Sapfon ja Alkaioksen katkelmia
- Satyroksen Euripideen elämästä kertova teos
- Sofokleen katkelmia, mm. näytelmistä Vainukoirat (Ikhneutai) ja Tereus
- Liviuksen kadonneiden teosten lyhennelmä, kokoelman merkittävin latinankielinen löytö
Kristillisistä löydöistä merkittävin on ollut joukko Tuomaan evankeliumin katkelmia, jotka ovat peräisin toiselta tai kolmannelta vuosisadalta, mutta saattavat säilyttää suullista perimätietoa jopa ensimmäisen vuosisadan puolesta välistä. Muita kristillisiä teoksia ovat apokryfisiin kirjoihin luettavissa olevat Barukin ilmestys, Heprealaisten evankeliumi ja Hermaan paimen, sekä yksi Irenaeuksen teos. Sen lisäksi on löydetty kristillisiä hymnejä, rukouksia ja kirjeitä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Schweitzer, Simon D.: Pr-mḏd Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.10.2021.
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”OXYRHYNCHUS Egypt”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Oxyrynchus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Oxyrhynchus/Pemje Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ a b Oxyrhynchus (Egypt) 8 el-Bahnasa - Οξύρυγχος ToposText. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ a b Oxyrynchos (Bahnasa) Trismegistos. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Strabon: Geografika 17..812; Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.59; Stefanos Byzantionlainen sub voce Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.16; Itinerarium Antonini Augusti s. 157 ed. Parthey.
- ↑ a b c Oxyrhynchus Papyri Faculty of Classics, University of Oxford. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Strabon: Geografika 17.40; Athenaios: Deipnosofistai 7.312.
- ↑ Aelianus: De natura animalium 10.46; Plutarkhos: Isiksestä ja Osiriksesta 100.7.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oksyrhynkhos Wikimedia Commonsissa