Olli Kymäläinen

Kansanrunoilijat Olli Kymäläinen, Pietari Makkonen ja Antti Puhakka Johan Knutsonin vesivärimaalauksessa.

Olli Kymäläinen (25. maaliskuuta 1790 Soinilansalmi, Leppävirta – 3. toukokuuta 1855 Heinävesi) oli suomalainen kansanrunoilija.

Kymäläisen vanhemmat olivat mökkiläinen Jonas Kymäläinen ja Maria Soininen. Vartuttuaan Kymäläinen oli ensin työssä Palokin sahalla, mutta muutti sitten vuonna 1840 Heinävedelle vuosikymmeneksi Humalan myllyn mylläriksi Karvion kartanon tiluksille, samalla kun toimi kelloseppänä ja räätälinä. Myöhemmin hän eli mökkiläisenä Varistaipaleen kylässä Heinävedellä.

Kymäläinen oppi lukemaan, mutta kirjoitustaitoa hänellä ei ollut. Hän teki ensimmäisen runonsa Leppävirtain puolustus 47-vuotiaana. Sen aiheena oli Kymäläisen kotipitäjän puolustus leppävirtalaisia varkaina pitäneiden kuopiolaisten moitteita vastaan. Kymäläinen teki runonsa kalevalamitalla, tunnetuin niistä lienee runo Punkaharjusta.

Vuonna 1845 Kymäläinen vieraili Helsingissä kansanrunouden tutkijoiden luona kahden muun kansanrunoilijan, Pietari Makkosen ja Antti Puhakan kanssa. Runoilijoita kestittiin Helsingissä, heistä maalattiin taulu ja piirrettiin kuva ja köyhälle Kymäläiselle koottiin rahalahja.

Koska Kymäläinen ei voinut itse kirjoittaa runojaan muistiin, vain harva niistä säilyi jälkimaailmalle. Runoja julkaistiin painettuna Sanansaattajassa vuonna 1840 (”Kiitos Luojalle hyvästä vuoden tulosta”), Necken-kalenterissa (”Punkaharjusta”) ja Maamiehen Ystävässä vuonna 1848 (”Virsi vuoden tulosta”). Muita runoja olivat muun muassa ”Heinäveden kirkon rakennuksesta”, ”Kansankäytöksestä jouluna”, ”Suomess' ei elä runoilla” ja ”Kiitosvirsi hyvästä vastaanotosta Helsingissä”.

Kymäläisen ensimmäinen puoliso vuodesta 1815 oli Katariina Turunen (k. 1841) ja toinen vuodesta 1842 Anna Katarina Rautiainen (k. 1878).

Kirjallisuutta

• Kahdeksantoista runoniekkaa. Walikoima Korhosen, Lyytisen, Makkosen, Kymäläisen y.m. runoja ja lauluja. Toimittanut Kustavi Grotenfelt. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1889.

Lähteet

• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 426
• Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive).

Aiheesta muualla

• T. Valavirta : Muutamia 1800-luvun kansanrunoilijoita, Helsingin Sanomat, 09.01.1938, nro 7, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot