Paptic

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paptic Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2014[1]
Toimitusjohtaja Tuomas Mustonen[2]
Kotipaikka Espoo[2]
Liikevaihto 3,3 miljoonaa euroa (2021)[3]
Liikevoitto - 2,1 miljoonaa euroa (2021)
Henkilöstö 35 (2022)[3]
Omistaja Muun muassa VTT Ventures, Besodos Investors, perustajat, Itochu Corporation (2022)[3]
Kotisivu https://paptic.com/

Paptic Oy on suomalainen startup-yritys, joka on kehittänyt kierrätettävän[1], uusiutuvista raaka-aineista valmistetun vastineen muoville, paperille ja tekstiilille.[4] [5] Yrityksen valmistamaa materiaalia kutsutaan myös nimellä Paptic.[6] Yritys on VTT:n spin-off-yritys.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2015–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paptic aloitti toimintansa huhtikuussa 2015.[4] Ensimmäiset kaksi sijoittaa löydettiin Slush-tapahtumasta syksyllä 2014.[1] Yhtiön liikeideana oli kaupallistaa VTT:ssä kehitetty muovinkaltainen paperimateriaali, jolla haluttiin korvata perinteiset muovipussit.[8] Yhtiön perustajat, yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Mustonen[9], Karita Kinnunen-Raudaskoski ja Esa Torniainen[10] olivat työskennelleet yhdessä VTT:llä. Tuotetta päätettiin valmistaa vaahtorainauksella, jota pystyi toteuttamaan vanhoilla paperikoneilla.[11]

Alkuvuonna 2016 Seppälä ja Body Shop Suomi ottivat Papticin valmistamat uudelleenkäytettävät kassit testikäyttöön[1] korvaten niillä käyttämiään muovi- ja paperikasseja.[12] Kesäkuussa Paptic toimitti ensimmäiset tuotteensa, suomalaisesta puusta valmistetut kassit myytäväksi vaatekauppaketju Seppälän liikkeisiin.[13] Kassit oli valmistettu Papticin koetuotantolaitoksessa Espoossa.[14]

Vuoteen 2017 mennessä yritys oli kerännyt yksityisiltä sijoittajilta kahden miljoonan euron pääoman.[4] Helmikuussa Paptic kertoi suunnittelevansa investointia käytöstä poistettuun paperikoneeseen.[8] [4]

Paptic sai investointiaan varten EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta noin kaksi miljoonaa euroa projektirahoitustukea. Sijoittajilta tavoiteltiin 10 miljoonaa euroa A-sijoituskierroksella.[4] Kumppaneiksi etsittiin niin paperin kuin pakkaustenkin valmistajia, lopputuotteita taas haluttiin myydä esimerkiksi erilaisille liikeketjuille.[8] Paptic sai lausunnon, jonka mukaan Paptic-materiaali sopii myös elintarvikepakkauksiin.[5]

Vuonna 2018 Paptic osallistui Fashion for Good -kiihdyttämäohjelmaan Amsterdamissa.[10]

Oman paperikoneen hankinnasta luovuttiin. Sen sijaan yritys päätti hyödyntää sopimusvalmistukseen, eli valmistaa tuotettaan paperitehtaalla, jolla olisi vapaata tuotantokapasiteettia. Etsintöjen jälkeen kumppaniksi löytyi keskieurooppalainen tehdas.[7]

2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2020 kerättiin yli neljän miljoonan euron rahoitus Springvestin kanssa toteutetulla rahoituskierroksella.[15] Sijoittajien joukossa oli muun muassa Moomin Characters. Papticilla oli 17 työntekijää ja sen omistajia olivat kolmen perustajaosakkaan lisäksi esimerkiksi VTT Ventures Oy.[16] Viennin osuus liikevaihdosta oli yli 90 prosenttia.[7]

Vuonna 2021 Papticin joustavaa pakkausmateriaalia toimitettiin 35 maahan.[7] Syksyllä 2021 Itochu Corporation, yksi Japanin suurimmista kauppahuoneista, sijoitti yritykseen.[15][17] Kaikkiaan Paptic oli kerännyt olemassa olonsa aikana noin 13 miljoonan euron pääomasijoitukset.[15] Vuosien 2019–2021 välillä yhtiön liikevaihto kasvoi yli 7800 prosenttia.[3]

Syyskuussa 2022 Paptic kertoi aloittaneensa yhteistyön Walki Groupin kanssa, josta tuli sen ensimmäinen globaali jakelija. Paptic-materiaalia vietiin 50 maahan.[18]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2023 yhtiöllä oli 35 työntekijää. Sen tuotteita valmistettiin kolmessa eri tehtaassa. Yhtiön omistajia olivat perustajien lisäksi muun muassa VTT Ventures, Besodos Investors ja Itochu Corporation. Myös muita pääomasijoittajia, perhesijoitusyhtiöitä ja yksityissijoittajia kuului omistajiin.[3]

Paptic-materiaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stockmann-brändin Paptic-kassi.

Voidakseen myydä tuotettaan yhtiön on pitänyt luokitella se. Vaikka tuote muistuttaa ominaisuuksiltaan niin muovia kuin tekstiileitäkin, Paptic on luokiteltu erikoispaperiksi.[5] Paptic Tringaa käytetään verkkokaupoissa ja kassien valmistamisessa, samoin kuin Paptic Sternaa. Tuotteet eroavat toisistaan siten, että Tringa on niin kutsuttu premium-materiaali, kun taas Sterna on suunniteltu massatuotantoon.[19]

Materiaalin ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paptic-materiaali valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista[5] ja se voidaan kierrättää kartongin kanssa. Materiaali biohajoaa teollisessa kompostoinnissa[16] ja sitä voi käyttää vaikka uunin sytykkeenä.[20]

Materiaalista valmistettuja kasseja voi käyttää kymmeniä kertoja.[6]

Valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön käyttämä tuotantomenetelmä on patentoitu. Sen kehittämää materiaalia tuotetaan pitkäkuituisesta sellusta.[7] [11] Tuotteella on muoville ominaisia piirteitä kuten lujuus, joustavuus ja kosteudensieto, mutta se voidaan kierrättää kartonkien joukossa.[7] [5]

Materiaali valmistetaan biopohjaisista raaka-aineista, kuten FSC-sertifioidusta suomalaisesta havupuukuidusta.[5] [21]

Vuonna 2020 Paptic-materiaalia valmistettiin eurooppalaisella erikoispaperitehtaalla, mutta sopimusvalmistajien määrää haluttiin lisätä.[6]

Käyttötapoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puukintilan sipulit Paptic-pussissa.

Paptic-materiaalista voi valmistaa tuotteita, jotka on aiemmin valmistettu muovista.[6] Siitä voidaan tehdä paperia ja muovikalvoja jalostavilla pakkauskoneilla pakkauksia, kuten[7] pusseja,[6] kestokasseja, elintarvikepakkauksia,[5] verkkokaupan lähetyskuoria,[22] tuotepakkauksia[23] ja kääreitä.[16]

Materiaaliin voidaan tehdä painatuksia kuten paperiin ja sitä voidaan jalostaa tuotteiksi esimerkiksi kuumasaumaamalla, liimaamalla ja ompelemalla.[16]

Markkinat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
COS-brändin Paptic-pakkaus.

Vuonna 2022 liikevaihdosta 89 prosenttia tuli Euroopasta.[3] Yrityksen liiketoiminnassa hyödynnetään sopimusvalmistusta, jonka ansiosta tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa ilman raskaita teollisia investointeja. Vuonna 2020 yhtiö kertoi, että se haluaa aloittaa myös lisensointiin perustuvan liiketoiminnan, jossa se myisi teknologialisenssiä, joka mahdollistaa Paptic-materiaalin valmistamisen.[16]

Papticista valmistettuja tuotteita on käytetty esimerkiksi Sokos- ja Stockmann-tavarataloketjuissa,[16] Verkkokauppa.comissa,[3] ranskalaisessa Galeries Lafayette tavarataloketjussa[24] ja Moomin Shopeissa.[16]

Papticin materiaaliin pakataan myös:

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2016 Paptic oli Kasvu Open 2016 -kilpailun finaalissa.[4]
  • Helmikuussa 2017 Talouselämä valitsi Papticin kymmenen kuumimman startupin joukkoon[8] ja toukokuussa Paptic-materiaali sijoittui toiseksi saksalaisen Nova-instituutin listauksessa vuoden biomateriaaleista.[11]
  • Vuonna 2018 Paptic voitti pääpalkinnon Suomen ympäristökeskus SyKen järjestämässä kilpailussa, jossa etsittiin ratkaisuja Itämereen päätyvän roskan vähentämisessä.[22]
  • Vuonna 2020 Papticin Stockmannille Paptic Tringasta valmistama verkkokauppapakkaus palkittiin sekä pohjoismaisessa ScanStar- että kansainvälisessä WorldStar-kilpailuissa.[27]
  • Vuonna 2022 Papticin kuitumateriaalista tehty vihannespakkaus,[28] sipulipussi, palkittiin ScanStar-kilpailussa[18] sekä myöhemmin WorldStar-kilpailussa.[29]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Suomalaiskeksintö: Puu korvaa kauppakasseissa muovin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.11.2021.
  2. ↑ a b Kauppalehti: Paptic Oy Kauppalehti. Viitattu 17.11.2021.
  3. ↑ a b c d e f g Taru Rokka: Tällä suomalaisyhtiöllä on hurjat kasvuluvut: 7 805 % Talouselämä. Viitattu 6.2.2023.
  4. ↑ a b c d e f Jorma Pöysä: Startup-yritys Paptic valmistelee paperikoneinvestointia Kauppalehti. Viitattu 17.11.2021.
  5. ↑ a b c d e f g Terhi Pape-Mustonen: Slushista ponnistanut Paptic siirtyy teolliseen tuotantoon – raaka-aineena suomalaista havupuukuitua Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.11.2021.
  6. ↑ a b c d e Katja Lamminen: Kotimaisen Papticin puupohjaista, vettähylkivää pakkausmateriaalia valmistetaan Saksassa ja myydään kymmeniin maihin – etsii rahoitusta tuotannon laajentamiseksi myös Suomeen Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.11.2021.
  7. ↑ a b c d e f g Matti Keränen: Suomessa kehitettiin sellusta muovin korvaajaksi joustava pakkausmateriaali, jota viedään jo 35 maahan Tekniikkatalous. Viitattu 17.11.2021.
  8. ↑ a b c d Juha-Matti Mäntylä: Talouselämän kuumimmat startupit: Paptic on pakkausten Gore-Tex, ostoslistalla paperikone Talouselämä. Viitattu 17.11.2021.
  9. ↑ Muovipusseja puusta valmistava Paptic keräsi yli miljoonan rahoituskierroksella www.ammattilehti.fi. Viitattu 17.11.2021.
  10. ↑ a b Riikka Koskenranta: Kuvittele maailma ilman muovipusseja – Espoolainen startup kovassa nosteessa Yrittajat.fi. 1.4.2018. Viitattu 17.11.2021.
  11. ↑ a b c Suomalaisinnovaatio haastaa muovin: merten muovijäte kuriin uuden sukupolven paperikassilla Ammattilehti. Viitattu 17.11.2021.
  12. ↑ Puusta kauppakassiksi suomalaisinnovaatiolla Koneviesti. Viitattu 17.11.2021.
  13. ↑ Seppälä käy taistoon muovikasseja vastaan - tilalle puusta valmistettuja ostoskasseja Markkinointi & Mainonta. Viitattu 17.11.2021.
  14. ↑ Suomalainen start up tekee puusta muovikasseja mtvuutiset.fi. 16.6.2016. Viitattu 17.11.2021.
  15. ↑ a b c Paptic sai sijoittajan Japanista Print&Media. 6.9.2021. Viitattu 17.11.2021.
  16. ↑ a b c d e f g Elina Lappalainen: Muumi-yhtiö sijoitti puupohjaista pakkausmateriaalia kehittävään startupiin: Miljoonapotti on Papticin suunnitelmissa vasta alkua Talouselämä. Viitattu 17.11.2021.
  17. ↑ Puumuovipakkauksia valmistava Paptic sai investoinnin japanilaisjätiltä Kemia-lehti. 6.9.2021. Arkistoitu 17.11.2021. Viitattu 17.11.2021.
  18. ↑ a b Walki alkaa tarjota Papticin materiaaleja Print&Media. 22.9.2022. Viitattu 6.2.2023.
  19. ↑ Paptic laajentaa tuotantokapasiteettiaan Print&Media. 15.12.2021. Viitattu 6.2.2023.
  20. ↑ Puku kierrätyskuidusta ja kengät selluloosasta – Suomessa kehitetään uusia kierrätysmateriaaleja muovin korvaajiksi Yle Uutiset. 21.7.2018. Viitattu 17.11.2021.
  21. ↑ Matti Kankare: Muovin hyljeksintä etenee: nyt Sokos testaa muovikasseista luopumista – korvaajaksi tulisi kotimainen innovaatio Talouselämä. Viitattu 17.11.2021.
  22. ↑ a b Saara Tammi: Kierrätettävän muovinkorvikkeen toivotaan pelastavan Itämeren roskaantumiselta Helsingin Sanomat. 25.8.2018. Viitattu 17.11.2021.
  23. ↑ Papticilta uusi materiaali joustopakkauksiin Print&Media. 22.6.2021. Viitattu 9.12.2021.
  24. ↑ Juha-Pekka Raeste HS: Sokos luopuu kokeeksi muovikasseista, tilalle paperikangaskassit Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 17.11.2021.
  25. ↑ Muotoilutärpit, levy - 08/2022 PDF - Näköislehti suomenkuvalehti.fi. Viitattu 6.2.2023.
  26. ↑ Vuodevaatevalmistaja Familon siirtyy muovittomiin pakkauksiin – uudistus säästää vuodessa miljoonan muovikassin verran muovia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 6.2.2023.
  27. ↑ WorldStar-pakkauspalkinto Papticille ja Stora Ensolle Print&Media. 8.1.2021. Viitattu 7.2.2023.
  28. ↑ DS Smithille kolme palkintoa ScanStar-kilpailussa Print&Media. 2.9.2022. Viitattu 6.2.2023.
  29. ↑ Kuusi pakkausalan WorldStar -palkintoa Suomeen Print&Media. 10.1.2023. Viitattu 7.2.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paptic&oldid=22445556”