Pentti Turunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pentti Turunen (14. syyskuuta 19246. lokakuuta 2016)[1] oli tamperelainen, vuonna 1952 valmistunut arkkitehti. Hänellä oli oma arkkitehtitoimisto vuosina 1958–2007, ja lisäksi hän toimi pitkään yliopettajana Tampereen teknillisessä opistossa.[2][3][4] Suomen Arkkitehtiliitto on myöntänyt Turuselle vuonna 2005 ansiomerkin ”pitkäaikaisesta ja menestyksekkäästä toiminnasta Tampereen arkkitehtuurin vaikuttajana”.[5]

Turunen suunnitteli Tampereelle muun muassa useita seurakuntataloja.[6] Piispa E. G. Gulin ihastui Lielahden valoisaan seurakuntataloon ja vihki rakennuksen heti valmistumisvuonna kirkoksi.[7][8]

Suunnittelutöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pentti Turusen ja Bertel Strömmerin suunnittelema Saalem-seurakunnan talo.
Luonnon ympäröimä Lielahden kirkko.
  1. Riveistä poistuneita, Tampereen Sotaveteraani 4/2016, s. 11.
  2. Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 116, 169. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3
  3. Silfverhuth, Voitto: Tampereen seurakuntahistoria 2: Tampereen evankelisluterilaiset seurakunnat vuodesta 1945 vuoteen 2010, s. 74. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-465-1
  4. Pentti Turunen: Akvarelleja – Näyttely Tampereen Suomalaisella Klubilla 15.10.–26.11.2010 Tampere: Tampereen Suomalainen Klubi. Viitattu 10.4.2020.[vanhentunut linkki]
  5. Ansiomerkit Helsinki: Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Viitattu 10.4.2020.
  6. Helin, Martti: Tampereen kirkot ja hautausmaat, s. 120. Tampere: Tampere-Seura, 1992. ISBN 951-9080-44-9
  7. Silfverhuth 2013, s. 62, 65, 73–74, 105.
  8. Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 156. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0
  9. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 154. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  10. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 288.
  11. Silfverhuth 2013, s. 65.
  12. Silfverhuth 2013, s. 105–106.
  13. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 233.
  14. Tampereen rukoushuone 24.3.2018. Esikoiset – Evankelisluterilaisen kirkon lestadiolainen herätysliike. Viitattu 10.4.2020.
  15. Hirvikallio, Seija: Hämeenpuisto: Tampereen Esplanadi, s. 142. Tampere: Tampere-Seura, 2012. ISBN 978-9-52555-816-6
  16. Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 220, kuva 302. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  17. Rakennus: As Oy Kyttälänportti Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 10.4.2020.
  18. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 272.
  19. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 68.
  20. Pispala III – Ala-Pispala, Ylä-Pispala ja Tahmela: Asemakaavoituksen III-vaiheessa kaavoitettavien alueiden rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2012, täydentävä liiteaineisto 2013 (PDF) s. 23–24, 51–52. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 10.4.2020.
  21. Rakennus: Pyynikin palloiluhalli Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 10.4.2020.
  22. Silfverhuth 2013, s. 105.
  23. Aitolahden kirkko Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.4.2020.
  24. Jaakola, Juha: Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri (PDF) s. 37. Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. Viitattu 10.4.2020.
  25. Veteraanilehto kalevankangas.fi. Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.4.2020.
  26. Hietakehto kalevankangas.fi. Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.4.2020.
  27. Tammenlehvämuistomerkki 2003 Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 10.4.2020.
  28. Ahola, Teija: Kangasala: Vatialan kulttuuriympäristöselvitys (PDF) s. 37. Kangasala: Kangasalan kunta & Selvitystyö Ahola, 2010. Viitattu 10.4.2020.
  29. Rakennetun ympäristön selvitys 2023. Kiikan kortteli 703. Sastamalan kaupunki, 2023.
  30. Hämeenkyrön kirkon historia Hämeenkyrö: Hämeenkyrön seurakunta. Viitattu 10.4.2020.
  31. Heiskanen & Luoto Oy: Hämeenkyrö, Hollitien asemakaavamuutos, Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, alueen historia ja kohdekortit, s. 39. Hämeenkyrön kunta, 2017.
  32. Ristimäen siunauskappeli Lempäälä: Lempäälän seurakunta. Viitattu 10.4.2020.
  33. Leponummen siunauskappeli Jämsä: Jämsän seurakunta. Viitattu 10.4.2020.