Piispankatu
Piispankatu sijaitsee Turun tuomiokirkon ja vanhan kasarmialueen eli Turun kasarmin välillä I kaupunginosassa. Piispankadun alue rakennuksineen on inventoitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[1]
Nimensä katu on saanut 1720-luvulla rakennetusta arkkipiispan asuintalosta. Alueella oli ennen Turun paloa 1827 kolme korttelia, mutta kaikki tuhoutuivat. Nykyinen arkkipiispantalo on vuodelta 1887. Piispantalon lisäksi alueella sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. 1800-luvun ja 1900-luvun asuinrakentamisessa näkyy eri rakennusvaiheita: puuempire, runsaasti detaljoitu uusrenessanssi sekä kaksikerroksinen jugend. Matalasta puuempirestä on hyvä esimerkki yläluokan koti, joka nykyään toimii Ett Hem -museona.[1] Uusrenessanssia puolestaan edustaa Dahlströmin palatsi.[2]
Kadulle näkyy mukavasti myös arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema funktionalistinen Åbo Akademin Kirjatorni vuodelta 1936. Modernistisimpiin rakennuksiin kuuluvat muun muassa Pekka Pitkäsen kynästä syntynyt Åbo Akademin asuntola Domus Aboensis vuodelta 1965 ja Woldemar Baeckmanin Sibelius-museo vuodelta 1968. Piispankadun pohjoispään teollisuusrakennuksia on otettu uusiokäyttöön ja niissä toimii muun muassa Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan oppiaineita.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun vanhankaupungin kehittämissuunnitelma
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Turun Piispankatu RKY-verkkosivusto. Museovirasto. Viitattu 2.5.2018.
- ↑ Yleisöltä suljettu turkulaispalatsi avasi ovensa hetkeksi – astu sisään Yle Uutiset. 24.8.2016. Viitattu 8.3.2024.