Pronomen
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Pronomenat leat nomenaid sátneluohkká. Pronomenat geavahuvvojit sadjásasšátnin substantiivva dahje adjektiivva sajis, omd. Káre boahtá. > Son boahtá. Dávjá pronomena čujuha dakkár áššái, mii lea juo teavsttas dahje hupmamis ovdal. Ášši, masa čujuha lea pronomena korreláhtta.[1]
Sámegielas pronomenat sojahuvvojit buot kásusiin ja loguin. Loguin pronomenat sojahuvvojit ovttaid-, guvttiid- ja máŋggaidlogu mielde. Indoeurohpálaš gielain pronomenat sojahuvvojit maid genusiin.
Pronomeniid čieža vuolleluohká
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Čuovvovaš pronomeniid ovdamearkat leat davvisámegillii ja nominatiivahámis:
- Persovdnapronomenat[2] dahje persovnnalaš pronomenat[3]
- mun, don, son, moai, doai, soai, mii, dii, sii, dat
- Čujuheaddji pronomenat[3], čujuheaddjipronomenat[2] dahje demonstratiivapronomenat
- dat, dát, diet, duot, dot
- Gažaldat-[2], jearaldat-[3] dahje interrogatiivapronomenat ja relatiivipronomenat
- mii, gii, goabbá, guhtemuš, guhte
- Refleksiivapronomenat[2]
- ieš
- Resiprohkapronomenat[2] dahje resiprohka pronomenat
- Eahpemearálaš [2] dahje mearritmeahttun[3] pronomenat
- Negatiivapronomenat[2]
Máŋggan gielain leat maid possessiivapronomenat, mat leat seammalágán go persovdnapronomeniid genetiiva.
Gáldut
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- ↑ Hiidenmaa, Pirjo, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 248. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2006. suomagillii
- ↑ a á b c č d đ Pope, Kirsten, Máret Sárá: "Pronomenat", Eatnigiella: giellaoahpu váldogirji, s. 148-160. Kárášjohka: Davvi Girji, 2004. davvisámegillii
- ↑ a á b c Labba, Per Stefan, Aage Solbakk, Veikko Holmberg: "Giellaoahppa: Pronomenat", Sámás 2, s. 184. [Helsset]: Oy Yleisradio AB - Sámi Radio, 1987. davvisámegillii