Räshid Nasretdin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Räshid Nasretdin
عبد الرشيد نصر الدين
Abdul-Räshid Nasretdin, Abdurreşid Nasreddin
Nasretdin 1950-luvulla.
Nasretdin 1950-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynytعبد الرشيد فخر الدين
14. heinäkuuta 1920
Aktuk, Sergatšin kihlakunta, Nižni Novgorodin kuvernementti, Neuvosto-Venäjä
Kuollut28. elokuuta 2010 (90 vuotta)
Helsinki, Suomi
Ammatti valokuvaaja, yrittäjä
Arvonimihadži
Puoliso Habibä Suleiman kızı
(1924–2005)
Muut tiedot
Lempinimet Nasa

Räshid Nasretdin (ent. Abdul-Räshid; 14. heinäkuuta 1920 – 28. elokuuta 2010[1]) oli tataaritaustainen suomalainen valokuvaaja, joka piti Helsingissä vaimonsa kanssa kymmenien vuosien ajan omaa valokuvausliikettä. "Nasa" ikuisti uransa aikana urheilutapahtumia, päivittäistä elämää sekä suomalaisia- ja kansainvälisiä merkkihenkilöitä. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluu kuva Paavo Nurmesta vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abdul-Räshid Fähretdininpoika (Fahreddin uğlı, Fahretdinov) syntyi Neuvosto-Venäjän Nižni Novgorodin kuvernementissa, Aktukin kylässä. Suomeen hän saapui kaksivuotiaana. Nasretdin asui ensiksi Lappeenrannassa, josta hän muutti Helsinkiin vuonna 1939. Hän kävi talonrakennuslinjalla koulua mutta kiinnostuikin valokuvauksesta luokkakaverinsa kautta.[1][2][3]

Vuonna 1945 Räshid avioitui Habibä Suleimanintyttären kanssa (Suleiman kızı, 1924–2005[4]). Heidän hääkuvansa Nasretdin otti itse. Nasretdinit pyörittivät omaa valokuvausliikettä nimeltään Nasakuva Oy yli neljäkymmentä vuotta Helsingissä. Heidän pojistaan Samil on jatkanut liikettä myöhemmin.[1][5]

Nasretdinin ottama kuva Paavo Nurmesta syttämässä olympiatulta Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.

Nasretdin toimi aktiivisesti Suomen lehtikuvaajain kerhossa, Suomen lehtikuvaajat ry:ssä, Valokuvaajain liitossa, Valokuvakoulutussäätiön hallituksessa ja Suomen valokuvaajain johtokunnassa. Nasretdinille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 1987 sekä muita huomionosoituksia, kuten vuonna 2004 Suomen Valokuvajärjestöt ry:n Finnfoto-palkinto.[1][6]

Nasretdinin kuvaamia suomalaisia merkkihenkilöitä on esimerkiksi presidentit Ståhlberg, Paasikivi ja Kekkonen, arkkitehti Alvar Aalto, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen ja näyttelijä Tauno Palo. Hänen ikuistamia kansainvälisiä vieraita on muun muassa Prinssi Tsuneyoshi, Prinsessa Sibylla, poliitikko Nikolai Bulganin, näyttelijä Gregory Peck ja säveltäjä Röstäm Yahin.[7][8]

Vuonna 1985, yhdessä imaami Abdurrahman Kayan, Feizrahman Bedretdinin ja Nuri Samarhanin kanssa, Nasretdin teki pyhiinvaelluksen Mekkaan.[9]

Myöhäisvuosinaan, jätettyään valokuvaustyöt taakseen Nasretdin vietti aikaansa veneillen ja kalastaen asunnollaan Taalintehtaalla. Vaimonsa sairastuttua hän toimi Habibän omaishoitajana lähes viiden vuoden ajan. Nasretdin itse kuoli 90-vuotiaana Myllypuron vanhustenkeskuksessa Helsingissä.[1]

Nasretdin palveli jatkosodassa kersanttina; taistelupaikkoina Suomenlahti ja Itämeri.[10]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tataarin kirjakielellä Рәшид Насретдин (Räşid / Rəşid), Abdul-Räshid; Габдеррәшид (Ğabderräşid / Ğabderrəşid), arabialaisella kirjaimistolla: عبد الرشيد نصر الدين, ʻAbd al-Rašīd Naṣr al-Dīn, Abdürreşîd Nasreddîn.

Räshid tuli lapsena Suomeen. Yleensä maahan saapuneet tataarit omaksuivat venäläiseen passiin merkityn patronyyminsä sukunimekseen, mutta vanhempiensa tai isänsä kanssa matkanneet ottivat käyttöön isänsä patronyymin, eli isoisänsä nimen. (Isä: Fahretdin Nasretdininpoika; Nasretdinov / Nasreddin uğlı). Räshid on täten Nasretdinin pojanpoika (Reşid Nasreddin onığı).

.[11][5][12][13][14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Blomqvist, Jorma: Räshid Nasretdin (digilehden tilaajille) 28.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.3.2021.
  2. ↑ Patronyymi (Helsingin islamilainen hautausmaa, Nasretdinin hautakivi)
  3. ↑ Nasretdinoff digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 28.12.2022.
  4. ↑ Nasretdinien hautakivi, Helsingin islamilainen hautausmaa
  5. ↑ a b Vihittyjä. (s. 3) Helsingin Sanomat, 15.7.1945. HS Aikakone (tilaajille).
  6. ↑ Finnfoto-palkinto finnfoto.fi. Viitattu 27.12.2022.
  7. ↑ Nasretdin, Räshid, kuvaaja finna.fi. Viitattu 27.12.2022.
  8. ↑ Zilə Möbərəkşinə: Рөстәм Яхин турында: «Йомшак күңелле, тыйнак табигатьле һәм зыялы иде» intertat.tatar. 2021. Viitattu 28.12.2022.
  9. ↑ Беляев, Рамиль: Татары Финляндии – история, интеграция, сохраненне идентичности. Казань, 2019. ISBN 978-5-6043753-3-4 (s. 213)
  10. ↑ Suomen Islam-seurakunnan veteraaniteos: vastaava toimittaja Tuomo Hirvonen. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 2006. ISBN 952-99306-1-5 (s. 69)
  11. ↑ Татар Ир-Ат Исемнәре (Татарские Мужские Имена В Алфавитном Порядке) magarif-uku.ru. Arkistoitu 27.10.2022. Viitattu 29.8.2022.
  12. ↑ "Tataarin kielen aakkoset" (venäjäksi) marefa.org.
  13. ↑ Leitzinger 1996, s. 129–133
  14. ↑ Tatar-Finnish Dictionary finno-ugric-dictionaries.utu.fi. Viitattu 26.10.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rashid Nasretdin: ”Kaikki alkoi itseotetusta omasta hääkuvasta”, teoksessa Laine, Tapio & Vivolin, Asko: Aikavalotuksia, Valokuvausalan tarinoita aikalaisten kertomina, s. 128–131. Tapio Laine Mediapalvelut, 2001. ISBN 978-951-98796-0-4
  • Runeberg, Tutta & Wallius, Ossi: ”Salamakuvaaja Nasa”, Ammatti: Lehtikuvaaja. Välähdyksiä suomalaisen lehtikuvaajan työstä 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, s. 104–113. Kustannus-Mäkelä, Suomen Lehtikuvaajat ry, 1985. ISBN 951-9063-79-X

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Räshid_Nasretdin&oldid=22828409”