RDS-3
RDS-3 Marija (ven. РДС-3 Мари́я, Reaktivnyi Dvigatel Spetsialnyi-3) on Neuvostoliitossa kehitelty taktinen ydinase, jonka voimakkuus oli 41.2 kilotonnia. Ase käytti uudenlaista, levitoivaa rakennetta (ns. Levitated Pit). Siinä sisempi rakenne oli plutoniumia ja ulompi rakenne Uraani-235:ttä: suhteessa 1/3. Ase oli uudemman järjestelyn, uraanin ollessa kompositiossa, myös ns. Kypärä-rakenteen myötä edellistä 100 kg kevyempi. Räjähtävien fissiilien ainesosien välissä oli levitoiva eli kelluva kaasupatja. Pommi räjäytettiin imploosiolla.[1]
Asetta testattiin Neuvostoliiton ensimmäisessä ydinaseen ilmapudotuksessa, kun pommi pudotettiin 1951 Semipalatinskissä Kazakstanissa Tupolev Tu-4 -pommikoneesta.[2] Koeräjäytys kuvattiin 7,5 kilometrin päästä ja aseen aiheuttama valoilmiö näkyi 170 kilometrin päähän - samoin kuten räjäytyksen äänikin. Räjäytyskorkeus oli 380 - 400 metriä maanpinnasta.[3] RDS-3 hyväksyttiin 1953 Neuvostoliiton asearsenaaliin. 3 100 kilogrammaa painava ydinase oli myös asennettavissa Tupolev Tu-16:een. Asetta seurasi pian kevyempänä ja monikäyttöisempänä RDS-4 Tatjana.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- https://www.atomicarchive.com/media/photographs/testing/soviet/rds-3-5.html
- https://www.atomicarchive.com/media/photographs/testing/soviet/rds-3-4.html
- https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/rds-3.htm
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.atomicarchive.com/media/photographs/testing/soviet/rds-3-5.html Viitattu 18.10.2024.
- ↑ https://www.atomicarchive.com/media/photographs/testing/soviet/rds-3-4.html Viitattu 18.10.2024.
- ↑ https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/rds-3.htm Viitattu 13.10.2024.
- ↑ https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/rds-3.htm Viitattu 19.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- https://www.youtube.com/watch?v=CPof3fQcUwY
- https://www.youtube.com/watch?v=LNsMIx5utGU
- https://www.youtube.com/watch?v=-WnU62VWPw8
- https://twitter.com/atomicarchive/status/1316065771601174530?lang=fi
