Rahakanta
Rahakanta on mekanismi, joka määrää rahan arvon.[1]
Historiallisesti rahan arvo on ollut sidottu jalometalliin, jolloin rahan arvo määräytyi sen sisältämän metallin arvon mukaan. Keskuspankki vaihtoi haluttaessa rahan vastaavaan määrään jalometallia. Yleisimmät metallit olivat hopea ja kulta.[2]
Kultakanta oli käytössä suuressa osassa maailmaa aina 1930-luvulle asti (pois lukien Neuvostoliitto ja Kiina). Neuvostoliitossa toimeenpantiin rahauudistus 1922, jossa maa siirtyi kultakantaan. Käytännössä kuitenkaan kultakanta ei pätenyt kaikkiin hintoihin, koska maan ulkomaankauppa oli säännöstelty.
Arvo saattoi myös perustua sekä kultaan että hopeaan, jolloin käytettiin termiä kaksimetallikanta, tai samassa maassa saattoi olla käytössä eri metalleihin sidottuja rahoja.[2]
Nykyisin kaikissa maailman maissa käytetään paperirahakantaa, jossa rahalla ei ole mitään tiettyä nimellisarvoa. Rahan arvo voi olla kelluva (kuten euro ja dollari), jolloin valuutan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella, tai olla sidottu toiseen valuuttaan (kansalliset valuutat euroalueella ennen euron käyttöön ottoa) tai perustua valuuttakoriin eli useamman valuutan arvoon (Kiinan renminbi).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rahakanta, Kielitoimiston sanakirja
- ↑ a b Hauksana Rahakanta. Pieni tietosanakirja, Runeberg.org, viitattu 6.7.2019