Rinkka

Anatomic-tyyppinen rinkka

Rinkka on selässä kannettava reppua suurempi kuljetusväline, jota tavallisesti – mutta ei välttämättä – täydentävät rinkkapussi tai -pussit, kantoviillekkeet sekä lantiovyö. Sinällään sana rinkka tarkoittaa ainoastaan kantokehystä itseään. Rinkkaa käytetään muun muassa retkeilyssä mukana tarvittavien tarvikkeiden kantamiseen.

Historiaa

Rinkkojen historia juontaa alkuperäiskansojen esimerkiksi intiaanien kantolaitteisiin. Ne valmistettiin puusta, esimerkiksi pajusta, tai seetrin oksista taivuttamalla ja niihin kiinnitettiin sitoen kuljetettavat pakkaukset. Näissä alkuperäisissä kantolaitteissa kantavana hihnana oli pääsääntöisesti otsahihna, ns. kolttahihna.

Mallit

Putkimallisen rinkan kantolaitteet.

Rinkkoja on nykyään kahta perustyyppiä: perinteinen ns. putkirinkka ja uudempi anatomic-rinkka (rosna). Rinkkojen kangas on kulutusta kestävää ja vettähylkivää, mutta ei etenkään kuluneena vedenpitävää. Useissa malleissa on nykyään myös kiinteä sadesuoja, joka suojaa kuljetettavia tavaroita ilman erillistä vesitiivistä paketointia.

Putkirinkka

Putkirinkoissa rinkka on metallinen tai komposiittimuovinen (yleensä alumiininen) kehikko, johon on kiinnitetty kantojärjestelmä (kantoviillekkeet ja lantiovyö ym.) sekä rinkkapussi. Kehikko on siis erillään rinkkapussista, sen ulkopuolella. Putkirinkan katsotaan toimivan jäykkyytensä vuoksi parhaiten erittäin painavien lastien kuljettamisessa (yli 30 kg). Siitä on erilaisia kehikkomalleja myös pelastustoimintaan, esimerkiksi ihmisten kuljettamiseen. Kahdesta putkirinkasta saa hätätapauksessa mallista riippumatta improvisoitua kelvolliset hätäpaarit.

Anatomic-rinkka (Rosna-rinkka)

Uudempi anatomic-rinkkamalli rakentuu yleensä kahden muokattavan, jäykisteenä toimivan, alumiiniliuskan ympärille integroidusta kantojärjestelmästä, jossa reppuosa ja kantojärjestelmä on yhdistetty. Tämä malli on nykyään yleisin rinkkamalli. Erä-lehti järjesti kilpailun, jossa etsittiin suomenkielistä vastinetta anatomic-rinkalle. Nimiehdotuksista valittiin rosna. Rosna tulee kolttasaamelaisesta "krosna"-sanasta, jolla tarkoitettiin puukehikosta tehtyä kantolaitetta.

Käyttö

Rinkan merkitys kantovälineenä perustuu ennen kaikkea painon lantiolle ohjaavaan lantiovyöhön, joka on pehmustettu ja usein muotoiltu naisten ja miesten malleissa eri tavoin. Lantiosta paino ohjautuu suoraan jaloille eikä rasita selkää. Osa painosta kannetaan hartioiden yli kulkevilla viillekkeillä eli olkahihnoilla. Joissain rinkoissa olkahihnoja voidaan säätää mukavampaan asentoon ne yhdistävällä rintaremmillä. Olkahihnojen yläpäässä on usein lyhyt hihna, jolla voidaan säätää rinkan etäisyyttä kantajan hartioihin ja tuoda rinkkaa lähemmäs vartalon painopistettä. Lisäksi saatetaan käyttää otsan yli kulkevaa tumppi-nimistä hihnaa, jolla voidaan kantaa rinkan koko paino ja kohdistaa se selkärankaa pitkin alas lantioon ja jalkoihin. Tumppi-hihna on sangen yleinen eri alkuperäiskansojen kantolaitteissa.

Ihmisen lanteet kestävät painoa olkapäitä paremmin. Lisäksi painon jakautuminen lanteille siirtää rinkan painopistettä lähemmäs ihmisen ruumiin painopistettä ja samalla myös alemmaksi. Tällöin rinkan painopisteen aiheuttama momentti on pienempi rasittaen vähemmän. Myös tasapainon säilyttäminen on helpompaa ja heilurivoima pienempi, kun tukipiste on pääosin lanteilla.

Hyvässä rinkassa painopistettä voi siirtää tarpeen mukaan, jotta rasituksen jakautumista voidaan vaihdella kehon eri osien kesken. Esimerkiksi rintanauhaa säätämällä voidaan rasitusta siirtää hartioilla eri kohtiin. Rinkka on säädettävä käyttäjälle henkilökohtaisesti.

Yleisohje rinkkaa pakattaessa on "painopiste lähelle selkää ja ylös", kuten muutenkin kannettaessa tavaroita selässä. Lisäksi on huomioitava tavaroiden saaminen esille tauoilla. Talvella rinkan painopiste kannattaa pakata alemmaksi.

Aiheesta muualla

• http://www.vaell.us/vaellusvarusteet/rinkka (Arkistoitu – Internet Archive) Tietoa rinkan hankkimisesta vaellus- ja retkeilykäyttöön