Ruissalon telakka
Ruissalon telakka on alue Turun Ruissalon Hevoskarin niemessä. Alueen omistaa Turun kaupunki, joka on vuokrannut sen vuoteen 2062 asti[1] Rederi AB Fakir -yhtiölle.[2] Telakka sijaitsee Natura-alueella ja se kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Ruissalon ja Hirvensalon maisema-alueeseen.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Insinööri Alexander Crichton perusti Hevoskarin niemeen vuonna 1889 veneveistämön, jonka nimi oli Turun Veneveistämö – Åbo Båtvarf. Telakalla valmistettiin yli 5800 puu- ja teräsalusta. Aluksia myytiin ulkomaille, yhteensä viidelle eri mantereelle.[1]
Vuonna 1892 veistämön osti varakonsuli G.A. Lindblom. Lukuisten omistajamuutosten jälkeen yhtiöstä tuli osakeyhtiö vuonna 1907.[4]
Veistämö rakensi aluksi purjeveneitä, mutta kun venemoottorit alkoiva yleistyä 1900-luvun alussa, alettiin valmistaa moottoriveneitä. Veistämössä tehtiin esimerkiksi soutu-, purje- ja moottoriveneitä, kookkaita huvialuksia ja työveneitä viranomaisille. Torpedoveneitä ja miinanraivaajia ostivat keisarillisen Venäjän laivasto ja myöhemmin Suomen laivasto.[4]
Tunnettuja veistämön aluksia ovat muun muassa nykyisin Forum Marinumille kuuluva kirjailija Göran Schildtin Daphne, laivanvarustaja Hans von Rettigin Clipper, akateemikko Yrjö Väisälän Johanna ja Henrik Ramsaylle tehty Regina.[4]
Turun Veneveistämö – Åbo Båtvarv -veistämön toiminta päättyi vuonna 1954[1], jolloin Turun kaupunki lunasti yhtiön vuokraoikeuden, rakennukset ja telakan 15 miljoonalla markalla[4] Rakennukset siirtyivät Turun sataman käyttöön.[3]
Joakim Håkansin yhtiö Rederi AB Fakir vuokrasi vuonna 2013 Turun kaupungilta käyttöönsä Ruissalon telakan.[2] Kaupungin käyttöön jäi noin puolet alueen rakennuksista, joiden tiloissa toimi esimerkiksi Turun ympäristötoimi ja Ruissalon luontokeskus Tammenterho.[5]
Tammikuussa 2016 Joakim Håkans lisäsi omistustaan ostamalla Ruissalon telakalta laiturit ja kolme rakennusta: autokorjaamo- ja varastorakennuksen, luontokoulurakennuksen ja suulin. Vuoteen 2040 asti vuokrattu pienvenesataman laiturialue[6] toimii vierasvenesatamana.[7] Samalla Turun kaupungin luontokoulu muutti Turun yliopiston ylläpitämään Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan.[8]
Huhtikuussa 2018 Håkans osti Westin-salin,[9] joka oli toiminut veistämösalina.[3]
Alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruissalon telakka sijaitsee Ruissalon Hevoskarin niemessä. Alueen pinta-ala on 2,7 hehtaaria.[1]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Telakan toiminnasta vastaa Rederi AB Fakir -yhtiö.[2] Telakan liikevaihto on noin miljoona euroa ja se työllistää kesäisin noin 70 henkilöä ja talviaikaan noin 20 henkilöä.[2] Telakan kaupallisena johtajana toimii Julius Håkans,[10] joka vastaa mun muassa ravintolatoiminnasta.[11]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Telakka toimii klassikkoveneiden korjaustelakkana, joka työllistää itsenäisiä puuseppäyrittäjiä. Paikalla on myös neljä tapahtumasalia, kaksi ravintolaa, kahvila, kesäteatteri, sisustusliike, sepän paja ja Alfons Håkansin toimisto.[2]
Telakalla on peruskorjattu esimerkiksi Parkki Sigyn vuonna 2020.[3]
830-neliöisessä Lindblom-salissa järjestetään konsertteja ja juhlia. Sali sai nimensä turkulaiselta venesuunnittelija Jarl Lindblomilta.[9]
Alukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruissalon Telakka omistaa useita alueella vuosina 1889-1954 alueella toimineen Turun Veneveistämön valmistamia purje- ja huviveneitä. Alueella kunnostettavat puuveneet ovat yleisesti nähtävillä ja purjehduskautena Turun meripartiolaisten koulutuskäytössä.[12] Telakan omistuksessa ovat muun muassa:[2]
- Airawata, valmistunut vuonna 1923
- puiset viitosveneet Marianne, Lina, Barbro ja Marina,
- puinen kuutosvene Merenneito II[13] ja
- puinen kasivene Sphinx
Yhtiöllä on myös kaksi jokilauttaa, jotka liikennöivät kesäaikaan Aurajoella,[7] Jakke Jokilautta ja Högsåran vanha lossi.[14]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruissalon Telakka isännöi Airisto Classic Regattaa eri turkulaisseurojen kanssa. Vuonna 2025 se järjestää kahdeksikkojen (8mR) maailmanmestaruusregatan.[2]
Vierasvenesatama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uudistettu vierasvenesatama avattiin kesäkuussa 2018. Satamassa on 40 paikkaa ja vierailijoille tarjotaan muun muassa sähköä, vettä ja suihkutilat. Kesällä 2017 satama oli vain päiväkäytössä.[15]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2020 Turun Ruissalon telakka sai hyvän rakentamisen palkinnon Turun kaupunkityöryhmältä. Telakka-alueen uudistamisesta vastasivat Håkans-perheen ohella Forum Marinum, Turun kaupunki, Arkkitehtitoimi Leino ja Sigge Arkkitehdit.[16]
- Vuonna 2022 Håkans-perhe palkittiin Ruissalon historiallisen telakka-alueen monipuolisesta kehittämisestä ja alueen avaamisesta yleisölle Visit Turun vuosittain jaettavalla Matkailun Oskarilla.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Turun Ruissalon telakka merenkulkuyhtiö Håkansille ts.fi. 27.6.2013. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ a b c d e f g Nikula, Paula: Kolmen venepuusepän 2 000 tunnin urakka – 100-vuotias yläluokan ylpeys sai uuden ilmeen ja sähköisen sydämen Kauppalehti. 23.6.2024. Viitattu 26.8.2024.
- ↑ a b c d Ruissalon telakka palkittiin hyvän rakentamisen palkinnolla ts.fi. 31.1.2020. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ a b c d Ruissalon Telakka Venelehti.fi. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Ruissaloon suunnitteilla venesatama sekä tiloja konserteille ja ulkoilijoille ts.fi. 27.7.2013. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Ruissalon telakan kunnostaminen jatkuu aamuset.fi. 7.1.2016. Viitattu 27.8.2024.
- ↑ a b Pekka Hakanen: Ravintoloiden Turku laajenee kohti merta: Ruissalon telakalla kohtaavat viini ja purjehduskulttuuri ts.fi. 29.9.2021. Viitattu 27.8.2024.
- ↑ Ruissalon opastuskeskus siirtyy kasvitieteelliseen puutarhaan ts.fi. 28.6.2016. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ a b Jenni Honkanen: Ruissalon telakka tavoittelee kokousväkeä uudella salillaan, josta piti tulla ensin varasto – "Ei autonrenkaille voinut antaa merinäköalaa" ts.fi. 28.5.2018. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Harri Ahola: Uutisen takaa | Kolmas sukupolvi ottaa valtaa myrskyisässä Interissä, jonka viime kauden katastrofi oli nähtävissä jo hyvissä ajoin ts.fi. 8.12.2022. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Viivi Laakkonen: Italialaisia pitsanpaistajia autokyydillä Ruissaloon ts.fi. 26.5.2021. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Klassiska segelbåtar av trä får nytt liv på Åbo Båtvarv – "Man måste ha ett estetiskt öga som båtbyggare" | Åbo Underrättelser abounderrattelser.fi. 21.6.2024. Viitattu 28.8.2024. (ruotsi)
- ↑ Video: Merenneito II palasi synnyintelakalleen ts.fi. 14.11.2016. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Högsåran lossi puksuttamaan Aurajokeen ts.fi. 21.9.2016. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Saara-Miira Kokkonen: Ruissalon telakan vierasvenesatama avattiin yöpyjille ts.fi. 11.6.2018. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Turun Ruissalon telakalle tunnustus onnistuneesta muodonmuutoksesta Yle Uutiset. 31.1.2020. Viitattu 26.8.2024.
- ↑ Matkailun Oskari Håkansin perheelle telakka-alueen kehittämisestä aamuset.fi. 14.1.2022. Viitattu 28.8.2024.