Ruotsalaiset

Ruotsalaiset
svenskar
Väkiluku	13 215 153
Asuinalueet	Ruotsi 7 600 000  Yhdysvallat 4 390 058  Kanada 334 765  Suomi 289 951  Espanja 65 000  Brasilia 32 975  Australia 30 375  Yhdistynyt kuningaskunta 22 000  Norja 28 730  Saksa 17 000  Argentiina 800  Viro 300 Muut maat 100 000
Kielet	ruotsi
Uskonnot	luterilaisuus
Infobox OK

Ruotsalaiset (ruots. svenskar) ovat ruotsin kieltä puhuva kansa, joka asuttaa pääasiassa Ruotsin valtiota.

Ruotsin ruotsalaisia kutsutaan myös riikinruotsalaisiksi (ruots. rikssvenskar), jotta heidät erotettaisiin muissa maissa asuvista ruotsinkielisistä ryhmistä, kuten suomenruotsalaisista.

Ruotsalaisten historia

Ruotsissa

Indoeurooppalainen kielimuoto levisi tai omaksuttiin Ruotsin alueelle luultavasti jo neoliittisella kaudella. Germaaninen kieli kehittyi pronssikauden ja varhaisen rautakauden kuluessa. Itäskandinaavinen väestö ei muodostanut kuitenkaan vielä esihistoriassa yhtenäistä etnistä kokonaisuutta. ”Svealaisten” (lat. suiones) heimo mainitaan jo Tacituksen Germania-teoksessa vuonna 97, mutta nimi lienee tässä vaiheessa tarkoittanut vain yhtä Keski-Ruotsin alueella asunutta ihmisryhmää. Etelä-Ruotsin tasankojen asukkaita kutsuttiin gööteiksi: tämä nimi tunnetaan erilaisissa kirjoitusmuodoissa 500-luvulta lähtien. Lähteissä tavataan monia muitakin heimo- ja paikallisyhteisöjen nimiä.

Yhtenäinen Ruotsin kuningaskunta muodostui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa, mutta se oli alueeltaan vielä hyvin erilainen kuin nykyinen, eikä varsinaisesta kansallistunteesta voitu vielä puhua. Monet Ruotsin nykyisistä maakunnista kuuluivat Tanskalle ja Norjalle siirtyen Ruotsin valtaan vasta 1600-luvun suurten sotien seurauksena. Tämän jälkeen niiden asukkaita alettiin vähitellen pitää ruotsalaisina.

Ruotsalaisiin on vuosisatojen kuluessa sulautunut paljon saamelaisia ja suomalaisia aineksia, kuten niin sanotut metsäsuomalaiset.

Suomessa

Pääartikkeli: Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaiset ovat Suomessa asuva, ruotsin kieltä puhuva väestöryhmä. Suomenruotsalaisuuteen yhdistetään usein mielikuva suomenruotsalaiseen perheeseen syntymisestä ja Suomessa kasvamisesta, joten Suomeen siirtyneitä ruotsalaisia maahanmuuttajia ei pidetä suomenruotsalaisina. Suomessa syntyneistä Suomen asukkaista ruotsinkielisiksi rekisteröityjä oli vuoden 2007 lopussa 287 339 henkilöä. Koko Suomen väestöstä oli vuoden 2007 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 289 951 henkeä (5,44 %). Lisäksi Ruotsissa asuu arviolta 60 000 suomenruotsalaista.

Virossa

Pääartikkeli: Vironruotsalaiset

Viroon syntyi ruotsinkielinen vähemmistö viimeistään keskiajalla. Viro oli Ruotsin omistuksessa vuosina 1558–1710, jolloin siellä asui noin 12 000 ruotsalaista. Kun alue luovutettiin Venäjälle, olot vaikeutuivat. Tuhat ruotsalaista pakkosiirrettiin Gammalsvenskbyhyn nykyisen Ukrainan alueelle. Viron itsenäistyttyä vuoden 1934 laskennan mukaan Virossa asui 7 641 ruotsalaista, mikä teki heistä maan kolmanneksi suurimman vähemmistön. He asuivat lähinnä Tallinnassa ja Viron saaristossa. Toisen maailmansodan aikana lähes kaikki heistä muuttivat sotaa pakoon Ruotsiin, ja nykyisin vain noin 300 vironruotsalaista asuu Virossa. Jotkut vironruotsalaisten jälkeläiset ovat nykyisin kiinnostuneet vanhempiensa kotimaasta ja ovat ostaneet kesämökkejä Virosta.

Katso myös

• Amerikanruotsalaiset
• Ruotsit