Ruslan Hasbulatov
Ruslan Imranovitš Hasbulatov (ven. Русла́н Имранович Хасбула́тов, tšetšeeniksi Хасбола́ти Имра́ни кIант Руслан; 22. marraskuuta 1942 Tolstoi-Jurt, Tšetšeenien ja inguušien ASNT, Neuvostoliitto – 3. tammikuuta 2023[1]) oli venäläinen ekonomisti ja poliitikko, joka toimiessaan Venäjän federaation kansanedustajien kongressin puhemiehenä oli presidentti Boris Jeltsinin vastaisen opposition johtohahmo Venäjän perustuslaillisessa kriisissä vuonna 1993. Kansallisuudeltaan hän oli tšetšeeni.
Hasbulatov valittiin lokakuussa 1991 Venäjän neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemieheksi ja piti asemansa Neuvostoliiton hajotessa vuoden lopussa.[2] Hän oli ollut presidentti Boris Jeltsinin liittolainen vielä elokuun vallankaappausyrityksen aikaan, mutta heidän välinsä alkoivat rakoilla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.[3]
Hasbulatov ja varapresidentti Aleksandr Rutskoi kyseenalaistivat syyskuussa 1993 Jeltsinin johtoaseman. Jeltsin hajotti seurauksena parlamentin, mikä johti perustuslailliseen kriisiin. Hasbulatov puolestaan kutsui tämän jälkeen edustajat istuntoon, jossa he päättivät Jeltsinin menettäneen asemansa. Kriisi kärjistyi lopulta taisteluihin, ja Jeltsin määräsi panssarivaunuja ampumaan parlamenttitaloa. Kriisin seurauksena satoja poliitikkoja ja heidän tukijoitaan pidätettiin.[3]
Hasbulatov vapautettiin helmikuussa 1994. Hän jätti tämän jälkeen politiikan ja palasi opettamaan taloustiedettä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Venäjän parlamentin entinen puhemies Ruslan Hasbulatov on kuollut Ilta-Sanomat. 3.1.2023. Viitattu 3.1.2023.
- ↑ Ex-Russia politician Khasbulatov, key figure in 1993 crisis, dead at 80 -agencies 3.1.2023. Reuters. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Ruslan Khasbulatov, who led Russian parliament revolt, dies 3.1.2023. The Associated Press. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
