Sairaanhoitaja (AMK)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sairaanhoitaja
Sairaanhoitaja työssään
Sairaanhoitaja työssään
Tyyppi Ammatti
Toimiala Terveydenhuolto
Koulutus Ammattikorkeakoulu
Työpaikka eri tehtävissä sekä yksityisillä että julkisillalla työnantajilla
Lähinimikkeitä Apulaisosastonhoitaja, Bioanalyytikko, Ensihoitaja, Fysioterapeutti, Kätilö, Lähihoitaja, Osastonhoitaja, Röntgenhoitaja, Terveydenhoitaja, Toimintaterapeutti

Sairaanhoitaja (AMK) (lyhenne sair.hoit. tai SH[1]) on hoitotyön ammattikorkeakoulututkinto.[2] Koulutus tapahtuu ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja ohjeellinen kestoaika 3,5 vuotta. Sairaanhoitajan pätevyyden saavat myös pidemmän koulutuksen suorittavat kätilöt, terveydenhoitajat ja ensihoitajat.[3] Englanninkielinen sairaanhoitajatutkinto eri ammattikorkeakouluissa on Degree Programme in Nursing.[4][5][6][7][8]

Ulkomailla esimerkiksi Saksassa koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena yliopistollisessa sairaalassa sekä sen yhteydessä toimivassa oppilaitoksessa.[9] Englannissa,[10] Espanjassa, Italiassa,[11] Japanissa ja Kiinassa koulutus tapahtuu yliopistoissa.[12] Portugalissa sairaanhoitajakoulutus on ammattikorkeakouluissa, Slovakiassa ja Tšekissä korkeakouluissa[13] sekä Venäjällä sairaanhoitajien peruskoulutus tapahtuu lääketieteellisissä oppilaitoksissa.[14]

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan maailmassa on yhteensä alle 28 miljoonaa sairaanhoitajaa. Järjestön arvion mukaan sairaanhoitajia tulisi olla 5,9 miljoonaa enemmän, koska pula sairaanhoitajista on maailmanlaajuinen.[15] WHO julisti vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuodeksi. Se korosti maailmanlaajuisena sairaanhoitajien päivänä 12. toukokuuta 2020, että sairaanhoitajien työpanos on erittäin tärkeä taistelussa koronaviruspandemiaa vastaan. He ovat toimivan terveydenhuoltojärjestelmän edellytys. Sairaanhoitajat ovat työskennelleet maailmanlaajuisesti myös muun muassa isorokon hävittämiseksi sekä äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Useissa maissa sairaanhoitajat eivät kuitenkaan nauti arvostusta, ovat alipalkattuja ja heitä ei ole riittävästi edustettuina johtoasemissa. Kansainvälisesti sairaanhoitajien työturvallisuutta ei ole turvattu riittävästi esimerkiksi riittävillä suojavarusteilla. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus vetosi sairaanhoitajien päivänä maailman maihin, että ne varmistavat sairaanhoitajien työturvallisuuden ja terveyden. Myös sairaanhoitajien riittävän palkan, sairauslomien, terveysvakuutusten sekä mielenterveyspalveluiden puolesta vedottiin. Heitä tulee kunnioittaa sekä heitä tulee olla edustettuina riittävästi alan johtotehtävissä ohjaamassa terveyspolitiikkaa sekä alan rahoitusta.[16]

Sairaanhoitajat voivat toimia eri tehtävissä kliinisessä työssä erikoissairaanhoidon eri erikoisaloilla, perusterveydenhuollossa, avoterveydenhuollossa, kotisairaanhoidossa, ensihoidossa, kouluterveydenhuollossa, yksityissektorilla, järjestöissä, vankeinhoidossa, puolustusvoimissa tai kansainvälisissä tehtävissä. Sairaanhoitajia toimii myös muissa tehtävissä kuten asiantuntijatehtävissä, kouluttajina, kehittämistyössä, tutkimustyössä, luottamus- ja työsuojelutehtävissä, esimiestehtävissä tai politiikassa.[17]

Sairaanhoitajat Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaanhoitaja oli vuonna 2019 suomalaisten työssä käyvien naisten kolmanneksi yleisin ammatti. Vuonna 2020 alle 65-vuotiaita laillistettuja sairaanhoitajia ammattioikeuksin oli kaikkiaan 110 722. Sairaanhoitajan ammateissa toimivia oli vuonna 2017 OECD:n tilaston mukaan noin 1,3 % koko Suomen väestön määrästä. Eurostatin mukaan Suomen työvoimasta 3 % on hoitajia tai kätilöitä.[18] Sairaanhoitajan ammateissa toimivista 84 % toimi sairaanhoitajina (sisältää amk-ensihoitajat), 3% kätilöinä ja vajaa 13 % terveydenhoitajina.[19]

Tästä huolimatta 2020-luvulla hoitajien ammattijärjestö Tehy[20] ja media ovat valittaneet hoitajapulaa. Väestön ikääntyessä hoitajia tarvitaan enemmän, vaikka yli 65–74-vuotiaiden määrä onkin laskussa suurten ikäluokkien poistuessa, ja eläkevakuuttaja Kevan mukaan sairaanhoitajista ja lähihoitajista yli puolet jää eläkkeelle vuoteen 2039 mennessä. Lisäksi on peloteltu hoitajien joukkopaolla. Ammattiliitto Tehyn tekemässä jäsenkyselyssä lähes kaikki vastaajat olivat harkinneet alanvaihtoa. Sen sijaan THL:n mukaan hoitoalalla alanvaihto on itse asiassa keskimääräistä harvinaisempaa alan hyvän työllisyystilanteen vuoksi.[21][18][22]

Ammattikorkeakoulujen oppimäärä noudattaa ammattipätevyyksiä ohjaavaa EU-direktiiviä (direktiivi 2005/36/EY, muokattu direktiivillä 2013/55/EU)[23] ja näin ollen tutkinto mahdollistaa työskentelyn kansainvälisillä työmarkkinoilla.[24]

Suomalainen sairaanhoitajakoulutuksen tasoa on maailmalla arvostettu ja heitä on rekrytoitu ulkomaille töihin.[25][26][27][28]

Opintojen loppuvaiheessa opiskelija valitsee häntä kiinnostavia opintoja eri hoitotyön osa-alueilta.[29][30][31][32][33] Näitä opintoja voivat olla esimerkiksi:

Hoitotyön koulutusohjelmassa voi suuntautua myös terveydenhoitotyöhön, josta valmistuu terveydenhoitajaksi[36] tai kätilötyöhön, josta valmistuu kätilöksi.[37]

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää valmistuneille sairaanhoitajille oikeuden toimia sairaanhoitajana ja ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä.[38][39] Poikkeusoloissa voidaan valmiuslain (L1552/2011) 95 §:n perusteella velvoittaa henkilöitä, jotka toimivat tällä alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, tekemään valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.[40] Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut muutoksia valmiuslakiin, koska laki rajoittaa hoitohenkilöstö perusoikeuksia ilman rahallista korvausta. Tehy näkee sen myös tasa-arvo-ongelmana, sillä 90 prosenttia hoitohenkilökuntaan kuuluvista on naisia.[41]

Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden koulutus on laajuudeltaan 45 opintopistettä. Sen suorittamisen jälkeen voi hakea rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyttä Valviralta.[17]

Työssäkäyvien suomalaisnaisten kolmanneksi yleisin ammatti on sairaanhoitaja. Sairaanhoitajista 92 % on naisia ja 8 % miehiä. Miesten osuus on suurin 26–30-vuotiaiden ikäryhmässä (10 %) ja pienin 56–60-vuotiaiden ikäryhmässä (4,4 %).[42]

Sairaanhoidon historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hoitajia Ranskassa vuonna 1918.

Sairaanhoidon uudistamisen toteuttajaksi kohosi brittiläinen Florence Nightingale (1820–1910), joka avasi sairaanhoitajille kehitettyjä harjoituskouluja Englantiin sairaaloiden yhteyteen. Hän lisäsi hoitotyön arvostusta ja auttoi luomaan siitä arvostetun ammatin. Hän kehitti myös sairaaloiden aseptiikkaa ja häntä pidetään myös näyttöön perustuvan toiminnan luojana. Puhtauden tärkeys hänelle selvisi Krimin sodassa, jonne Englannin sotaministeri lähetti hänet parantamaan kenttäsairaaloiden olosuhteita. Nightingale kirjoitti elämänsä aikana useita kirjoja, joista tunnetuin on ympäri maailmaa julkaistu Notes on Nursing –kirja.[43]

Suomessa hoitotyöhön koulutus alkoi uskonnollisten yhteisöjen, rouvasväen yhdistysten, yksityisten henkilöiden, yhteisöjen ja teollisuuslaitosten toimesta 1860-luvulla. Helsingin diakonissalaitoksen sairaanhoitajakoulutus käynnistyi vuonna 1867. Professori Estlander työryhmineen suunnitteli sodan varalta 1880 alkaneen Punaisen Ristin seitsemän viikon mittaisen kirurgisen sairaanhoidon kurssin sairaanhoitajien saamiseksi Suomeen. Sairaanhoitajakoulutus käynnistyi Helsingin Kirurgisessa Sairashuoneessa vuonna 1888 ja Yleisessä sairaalassa vuonna 1889. Vuonna sairaanhoitajakoulutuksen kestoa pidennettiin kolmesta kuukaudesta vuoteen vuonna 1891. Tämä mahdollisti kuukauden mittaisen harjoittelun leikkaussalissa.[44]

Sophie Mannerheim (1863–1928) kehitti sairaanhoitotyötä ja sairaanhoitajakoulutusta Suomessa. Hän toimi Helsingin kirurgisen sairaalan ylihoitajana sekä johti Helsingin yleisessä sairaalassa sairaanhoitajatarkoulutusta. Hän oli myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen sairaanhoitajataryhdistyksen toiminnassa mukana. Hän kehitti ensimmäisenä Suomen sairaanhoitoalan kansainvälisiä suhteita.[45]

Florence Nightingale -mitali on kansainvälisesti korkein hoitotyön huomionosoitus sairaanhoitajille, jonka myöntää Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Huomionosoitusta on jaettu vuodesta 1921. Ensimmäinen suomalainen huomionosoituksen saaja oli vapaaherratar Sophie Mannerheim. Mitalin saajat ovat osoittaneet erityistä rohkeutta ja omistautumista sotien ja luonnononnettomuuksien uhrien auttamisessa.[46]

Alan edunvalvonta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Terveydenhoitoalan työtaistelu 2022 ja Tehyn työtaistelu 2007

Työmarkkinatilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2023 julkaiseman työvoimabarometrin mukaan koko maassa on pula lähihoitajista ja sairaanhoitajista myös tulevina vuosina.[47] Sairaanhoitopiirit raportoivat lokakuussa 2022, että esimerkiksi keskus- ja yliopistosairaaloissa jää leikkaussaleja avaamatta henkilöstöpulasta johtuen. Sairaanhoitajia ja anestesialääkäreitä ei ole riittävästi. Tämä johtaa leikkausten peruuntumiseen. Toinen syy peruttaa leikkauksia on, että toimenpiteen jälkeistä jatkohoitopaikkaa vuodeosastolla ei ole tarjolla potilaalle. Erikoissairaanhoidossa leikkauksista toipuville iäkkäille kotikuntoisille potilaille ei ole riittävästi jatkohoitopaikkoja kotihoidossa tai hoivakodeissa. Hoitojonot kasvavat. Erityisesti tämä koskee lonkan tai polven tekonivelleikkaukseen odottavia. Aikaisemmin leikkausmäärät vähenivät kesälomakauden ajaksi ja normalisoituivat lomakauden päätyttyä. Nyt tätä ei ole tapahtunut. Muutamissa sairaaloissa hoitojonojen kasvun syyksi ilmoitettiin pula kirurgeista.[48] Uuden lastensairaalan leikkausjonot ovat pidentyneet, koska hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi[49] ja sairaalassa on jouduttu peruuttamaan yhteensä 112 lasten leikkausta vuoden 2022 aikana. Lastensairaalan kaikkia tehohoitopaikkoja ei ole kyetty pitämään avoinna.[50]

Helsingin Sanomat haastatteli 17. lokakuuta 2022 alan eri asiantuntijoita maan terveydenhuollon ongelmista. Artikkelissa maan terveydenhuollon todettiin olevan kriisissä. Vastauksissa todetiin, että alan ammattilaisia ei ole tarpeeksi kotihoidossa ja terveyskeskuksissa, alan houkuttelevuutta tulee parantaa esimerkiksi palkkausta parantamalla, vakituisia työntekijöitä ei kannusteta bonuksin ja omalääkärijärjestelmä on purettu, mikä heikentää hoidon jatkuvuutta.[51]

On arvioitu, että hoitaalalla tulee olemaan työntekijäpula tulevina vuosikymmeninä. Alalla työskentelee noin 260 000 henkilöä ja näistä lähihoitajia ja sairaanhoitajia on 152 000. Tässä luvussa on sekä terveydenhoitajat että kätilöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan yhteensä 200 000 uutta työntekijää. Väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta. Ihmisten eliniänodotteen pidentyminen lisää palveluntarvetta ja tätä varten tarvitaan vuoteen 2040 mennessä 50 000 uutta hoitoalan ammattilaista lisää. Keva arvoi, että alalta eläköityy 150 000 hoitajaa vuoteen 2039 mennessä.[52]

Julkisen alan eläkevakuuttaja eläkevakuuttaja Keva julkaisi 1. maaliskuuta 2023 arvion sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeesta. Sen mukaan koko maassa tarvitaan vuonna 2023 arviolta 16 600 uutta sairaanhoitajaa kun vuonna 2021 vastaavan vajeen arvioitiin olevan 8 000 sairaanhoitajaa. Uusien ammattilaisten koulutustahti ei riitä vastaamaan nyt alalta eläköityvien lukumäärään. Keva ehdottaa, että työelämässä olevien työssä jaksamista parannetaan työkykyjohtamisen kautta sekä työvoimapulan ottamista yhdeksi talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan mittariksi.[53] 15. kesäkuuta 2023 Helsingin Sanomat uutisoi, että sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvotteluihin tuottamassa materiaalissa sairaanhoitajapulan arvioitiin olevan 5 336 työntekijää. Eroa Kevan maaliskuussa esittämään arvioon perusteltiin sillä, että esimerkiksi määräaikaiset tehtävät oli aiemmin laskettu moneen kertaan ja henkilön siirtymistä tehtävästä toiseen ei huomioitu. Kunta- ja hyvinvointialue­työnantajat (KT) osallistuivat uuden arvion muodostamiseen. Korjatut arviot toimitettiin hallitusneuvottelijoille 19. toukokuuta 2023. Kevan asiantuntijan mukaan Kevan tuottama luku työvoimatarpeesta perustui moneen eri laskentatapaan ja arvio tehtiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2021. Arviointimenetelmästä riippumatta hoitajapula on todellinen ja hoitajia tarvitaan lisää.[54]

Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira tiedotti 9. maaliskuuta 2023, että sairaanhoitajien laillistusten määrä jatkoi vuonna 2022 laskuaan. Sairaanhoitajille myönnettiin laillistuksia 842 vähemmän kuin vuonna 2021. EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen sairaanhoitajien laillistamisen lukumäärä kasvoi vuonna 2022. Kaikkien ulkomailla tutkinnon suorittaneiden lailliistamisten lukumäärä kuitenkin laski vuonna 2022.[55]

Sairaanhoitajat maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Filppiiniläinen sairaanhoitaja työsään.

Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN) on yli 130 kansallisen sairaanhoitajayhdistyksen liitto, joka edustaa yli 20 miljoonaa sairaanhoitajaa maailmanlaajuisesti. Se on perustettu 1899. ICN on maailman ensimmäinen ja laajin kansainvälisten terveydenhuollon työntekijöiden järjestö. Sen yhteistyö Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisjärjestöjen, erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO), Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Maailmanpankin kanssa on sairaanhoitajille tärkeää kaikkialla. Lisäksi se tekee tiivistä yhteistyötä useiden kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa.[56] ICN vietää vuosittain maailmanlaajuista sairaanhoitajien päivää 12. toukokuuta. Päivä on Florence Nightingalen syntymäpäivä.[57] Nursing Now on kolmivuotinen maailmanlaajuinen kampanja, joka toteutetaan yhteistyössä Maailman terveysjärjestön kanssa. Se on Burdett Trust for Nursing -ohjelma. Sairaanhoitajat ovat ratkaisevassa roolissa terveyden edistämisessä, tautien ehkäisyssä ja hoidossa. Yhteisöä lähinnä olevina terveydenhuollon työntekijöinä heillä on erityinen rooli uusien yhteisöllisten hoitomallien kehittämisessä ja he tukevat paikallisia toimia terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.[58] Fight Fakes -kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta väärennettyjen lääkkeiden vaaroista. Se toteutetaan yhteistyössä apteekkareiden, lääkäreiden ja muiden tahojen kanssa.[59] ICN on tiiviisti mukana Terveydenhuollon vaarassa -hankkeessa (HCiD), jonka tavoitteena on viime kädessä parantaa terveydenhuollon saatavuutta aseellisissa konflikteissa. Kansainvälisen Punaisen Ristin komitean (ICRC) vetämän projektin tavoitteena on parantaa puolueettoman ja tehokkaan terveydenhuollon turvallisuutta ja tarjoamista aseellisissa konflikteissa ja muissa hätätilanteissa.[60] ICN on myös ollut perustamassa Health in Conflict Coalition -järjestöä, jonka tarkoituksena on edistää terveydenhuoltohenkilökunnan turvallisuutta aseellisten konfliktien tai väkivallan aikana.[61] ICN on Deliver's Deliver for Good -kampanjaan osallistuva järjestö. Kampanja edistää 12 kriittistä panostusta tyttöihin ja naisiin edistääkseen kehitystä kaikille.[62]

Sairaanhoitaja kokonaviruspandemian aikana.

ICN raportoi, että koronapandemia on aiheuttanut maailmanlajuisen trauman hoitohenkilöstölle. Sairaanhoitajien vahvistettuja koronakuolemantapauksia on raportoitu 2 200 ja tartuntojen määrä kasvaa. Kuormitusta lisää työkuorman lisäksi väärinkäytökset ja rokotevastaisten protestit. Niiden sairaanhoitajien määrä, jotka ilmoittavat mielenterveyshäiriöistä, on monissa maissa noussut 60 prosentista 80 prosenttiin. Tämän pelätään johtavan sairaanhoitajien joukkopakoon alalta. Sairaanhoitajat kohtaavat ennennäkemättömiä vaatimuksia, mikä johtaa fyysiseen uupumukseen. Sairaanhoitajat kokevat psyykkistä painetta, joka tuottaa henkistä kärsimystä. Koronapotilaista huolehtiminen tarkoittaa kaikkialla maailmassa lisääntyneiden kuolemantapausten kohtaamista ja käsittelyä. Omaisia tulee tukea, kun he eivät voi olla läheistensä kanssa, vaikka nämä ovat kuolemassa. On myös huolta henkilökohtaisten suojainten riittävyydestä, väärinkäytöksiä yhteisöissä sekä pandemian kieltäjiltä ja pelkoa viruksen levittämisestä omille läheisille kotona. Sen pelätään aiheuttavan traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) sekä sellaisen masennuksen ja ahdistuneisuuden aallon, jota ei osata edes hahmottaa.[63]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoulujen toteuttamaa sairaanhoitajakoulutusta on arvosteltu siitä, että koulutuksen toteuttamistavat ammattikorkeakoulujen välillä vaihtelevat suuresti. Myös koulutuksessa saavutetun osaamisen tasoissa on ollut isoja eroja eri oppilaitosten välillä. Kaksoistutkinnoissa, joissa saa myös sairaanhoitajan tutkinnon, on havaittu tarve vahvistaa sairaanhoitajalta vaadittavan osaamisen opetusta. Sairaanhoitajaopiskelijoilla on havaittu puutteita muun muassa lääkehoidon, potilaan kääntämisen ja syöttämisen osaamisessa. Erikoissairaanhoitajakoulutuksen palauttamista Suomeen on myös ehdotettu. Käytännön ohjatun harjoittelun ohjauksessa on ollut myös puutteita. Osaan sairaaloista on palkattu opetushoitajia parantamaan opiskelijoiden ohjauksen tasoa käytännön ohjatun harjoittelun aikana yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Sairaanhoitajakoulutusta on parannettu 21 eri ammattikorkeakoulun yhteisessä koulutuksen kehittämishankkeessa viime vuosina.[64]

Sosiaali- ja terveysministeriön Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto on joulukuussa 2021 julkaissut ehdotukset kliinisen hoitotyön erikoisaloiksi. Näitä ovat muun muassa kansanterveyden hoitotyön, tehohoitotyön, päivystyshoitotyön ja syöpään sairastuneen hoitotyön erikoisalat. Ehdotettuja erikoisaloja on yhteensä 17. Ehdotuksen on tarkoitus tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja ammattikorkeakoulujen tekemää yhteistyötä SOTE-uudistuksen tavoitteisiin ja palvelutarpeisiin vastaamisessa. Covid-19 -pandemia on nostanut esille henkilöstön erikoistumistarpeita. Nykyiset ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset eivät vastaa kaikkiin työelämän tarpeisiin. Vastuu kouluttamisesta on sairaaloiden vastuulla. Osaamisen kehittämisellä ennaltaehkäistään haittatapahtumia, edistetään näyttöön perustuvaa hoitoa ja toiminnan tuloksellisuutta ja lisätään alan vetovoimaisuutta.[65]

Helsingin Sanomat teki vuonna 2024 osastonhoitajakyselyn, johon saatiin yli 600 vastausta. Vastanneista osastonhoitajista 55 prosenttia piti ulkomailta hoitajien palkkaamista huonona ajatuksena. Tätä pidettiin epäeettisenä. Kielitaidon riittävyys epäilytti monia. Suomessa järjestetyssä englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa, jonne hakeudutaan ulkomailta ei ole riittävästi suomenkielen opetusta. Suomen tai ruotsin opintoja tutkintoon kuuluu neljän opintopisteen verran. Lisäksi on tarjolla vapaaehtoisia kieliopintoja. Opinnoissa tavoitellaan B1-tason kielitaitoa, jossa selviää itsenäisesti arjen tilanteissa ja pystyy lukemaan tekstejä, jotka ovat parin kappaleen pituisia. Osastonhoitajien mielestä tämä kielitaito ei ole riittävä. B1-taso täyttää Valviran vaatimukset.[66]

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa, että jatkossa ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakennetta tultaisiin muuttamaan. Ehdotuksen mukaan ensin valmistutaan sairaanhoitajaksi, jonka jälkeen voisi suorittaa erillisen ensihoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön koulutuksen. Uudistuksen tarkoitus on vähentää tarvetta suorittaa useita saman tasoisia ja saman alan ammattikorkeakoulututukintoja. Jos valmis sairaanhoitajan on halunnut opiskella ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi on tämä vienyt täysin ilman ammattikorkeakoulututkintoa olevan nuoren opiskelupaikan. Tämä lyhentää työuraa ja pahentaa työvoimapulaa. Ala on vetovoimainen, mutta sen säilyttämiseksi on kehitettävä ammattikuvien vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Alan kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia sekä kielen oppimista on kehitettävä yhteistyössä työelämän ja ammattikorkeakoulujen kanssa.[67] Ehdotuksen toteutuminen riippuu siitä, että kirjataanko se seuraavaan hallitusohjelmaan.[68]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 6.2.2022.
  2. ↑ Sairaanhoitaja Työmarkkinatori. Viitattu 30.3.2021.
  3. ↑ Opiskele sairaanhoitajaksi Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  4. ↑ Nursing laurea.fi. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Sairaanhoito - Nursing AMK, päiväopiskelu | Metropolia metropolia.fi. Viitattu 4.4.2021.
  6. ↑ Nursing, Bachelor of Health Care Jamk. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Nursing, Tampereen ammattikorkeakoulu tuni.fi. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 4.4.2021.
  8. ↑ Nursing - Bachelor of Health Care SAMK - Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.4.2021. (englanti)
  9. ↑ Ypyä, Reija: Saksaan muuttanut hoitaja: ”Lääkäreille pokkurointi tuntuu oudolta” Tehy, Tehyläisten oma lehti. 4.10.2021. Viitattu 28.1.2022.
  10. ↑ Verho, Suvi: Sairaanhoitajakoulutus Suomessa ja Englannissa Opinnäytetutkielma. 2014. Saimaan ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta. Hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 28.1.2022.
  11. ↑ Tutkinnot Suomessa ja ulkomailla Maailmalle.net. Viitattu 1.2.2022.
  12. ↑ Ahokas, Aija. Korhonen, Eila-Sisko. Rekola, Leena: Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa – samanlaisia, mutta silti niin erilaisia Tikissä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä. 29.10.2019. Metropolia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.2.2022.
  13. ↑ Jääskeläinen, Otto. Karhunen, Joonas ja Tolonen, Heidi: Valmistuvien sairaanhoitajien ammatillinen pätevyys Euroopassa Opinnäytetyö. 12.5.2019. Savonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Viitattu 1.2.2022.
  14. ↑ Suonmaa, Maria ja Turunen, Elena: Sairaanhoitaja Venäjällä ja Suomessa Opinnäytetutkielma. Marraskuu 2011. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 28.1.2022.
  15. ↑ Sirén, Vesa: Hoitajapula vaivaa nyt koko maailmaa – osalle tarjotaan satumaisia palkkioita, ilmaislentoja ja luksushotelleja, samalla kymmeniätuhansia irtisanotaan Helsingin Sanomat. 8.4.2020. Viitattu 12.1.2022.
  16. ↑ Yhdistyneet kansakunnat: WHO: Kaikkien maiden täytyy varmistaa sairaanhoitajien työturvallisuus unric.org. 12.5.2020. Viitattu 27.1.2022.
  17. ↑ a b Sairaanhoitajan monet eri urapolut Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  18. ↑ a b Miksi meillä on hoitajapula? Suomessa on suhteessa enemmän hoitajia kuin muualla Euroopassa iltalehti.fi. Viitattu 29.7.2022.
  19. ↑ Tilastoja sairaanhoitajista Sairaanhoitajat. Viitattu 29.7.2022.
  20. ↑ https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/hoitajapula-tahan-nyt-tultu
  21. ↑ Hoitajapula ei ole vain ay-retoriikkaa tai kesän ongelma: nämä grafiikat näyttävät, millainen kriisi meitä odottaa vuonna 2040 Yle Uutiset. 16.7.2022. Viitattu 29.7.2022.
  22. ↑ Seija Holtari: Hoitajapula pahenee Suomessa nyt nopeasti – ”Tarvitsemme kymmenien tuhansien hoitajien työperäistä maahanmuuttoa” – Mediuutiset. Viitattu 29.7.2022.
  23. ↑ Euroopan sairaanhoitajakoulutus kehittyy edelleen Sairaanhoitajat. 11.4.2019. Viitattu 9.4.2023.
  24. ↑ Töihin ulkomaille Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  25. ↑ Mäkelä, Ville: Asunto pomon piikkiin, veroprosentti 0 ja päälle pitkät lomat: Turkulaiset Annu ja Mila totesivat, että sairaanhoitajan on kannattavampaa työskennellä Saudi-Arabiassa kuin Suomessa – "Meillä on hyvä maine täällä" mtvuutiset.fi. 6.10.2019. Viitattu 4.7.2022.
  26. ↑ Sairaanhoitajapula vaivaa Ruotsia - erikoissairaanhoitajia rekrytoidaan nyt Suomesta | Live24 magazine kaksnelja.com. 16.11.2017. Viitattu 4.7.2022.[vanhentunut linkki]
  27. ↑ Wellman, Eija: Suomalainen sairaanhoitaja ja kansainvälinen ura - työskentely brittiläisessä hoitokulttuurissa ja kulttuurisen pätevyyden kehittyminen työskentelyn aikana Pro gradu -tutkielma. Joulukuu 2007. Tampereen yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Viitattu 5.7 2022.
  28. ↑ Määttänen, Laura: Sairaanhoitaja Sami Kinnunen tienaa Norjassa tuntuvasti enemmän kuin Suomessa – vuosipalkka noussut 7 400 euroa vain 5 vuodessa Vantaan Sanomat. 18.12.2019. Viitattu 4.7.2022.
  29. ↑ Tutkinnot Turun Ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.3.2021.
  30. ↑ Sairaanhoitaja (AMK) Jamk. Viitattu 30.3.2021.
  31. ↑ a b c d e f g h Sairaanhoitaja (AMK), Oulu oamk.fi. Viitattu 30.3.2021.
  32. ↑ a b c d Sairaanhoitaja AMK, päiväopiskelu | Metropolia metropolia.fi. Viitattu 30.3.2021.
  33. ↑ Sairaanhoitaja kamk.fi. Viitattu 30.3.2021.
  34. ↑ a b c d e f Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Sairaanhoitaja (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, 210 op. Opetussuunnitelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.3.2021.
  35. ↑ a b c d e TAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu: Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Sairaanhoitaja (AMK): 210 op Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto opinto-opas-ops.tamk.fi. Viitattu 30.3.2021.
  36. ↑ Opetussuunnitelmat :: Oulun ammattikorkeakoulu :: Opinto-opas oamk.fi. Viitattu 30.3.2021.
  37. ↑ Kätilö AMK, päiväopiskelu | Metropolia metropolia.fi. Viitattu 30.3.2021.
  38. ↑ Sairaanhoitajan ammatinharjoittamisoikeus Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  39. ↑ Sairaanhoitajat Sairaanhoitajat. Arkistoitu 19.4.2021. Viitattu 2021-03-30 -FI.
  40. ↑ Valmiuslaki L1552/2011 finlex.fi. 1.3.2012. Viitattu 30.3.2021.
  41. ↑ Tehy vaatii muutoksia valmiuslakiin, jonka se näkee kurittavan kohtuuttomasti hoitajia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 30.3.2021.
  42. ↑ Tilastoja sairaanhoitajista Sairaanhoitajat. Viitattu 30.4.2021.
  43. ↑ Nico Kulokivi: Florence Nightingalen merkitys hoitotyön historiassa : Posteri hoitotyön opiskelijoille Karelia ammattikorkeakoulu. Syyskuu 2016. Karelia ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.3.2021.
  44. ↑ Aholaakko, Teija-Kaisa: Katsaus modernin sairaanhoitajakolutuksen historiaan Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.3.2023.
  45. ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 30.3.2021.
  46. ↑ Suomen Punainen Risti: Punaisen Ristin kansainvälinen Florence Nightingale -mitali sairaanhoitaja Jorma Jokelalle sttinfo.fi. 09.06.2021 14:30.
  47. ↑ Työvoimabarometri: suurin osa Suomesta kärsii kohtaanto-ongelmasta - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu 29.11.2023. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 2023-11-29 -FI.
  48. ↑ Sairaanhoitaja Kimmo Repo näkee työssään hoitajapulan seuraukset: ”Pyristellään pärjäämään sillä henkilökunnalla, mikä meillä on” Yle Uutiset. 31.10.2022. Viitattu 2.11.2022.
  49. ↑ Taleva, Katariina: Lastensairaalan työvoimapula ajoi hoitajan irtisanoutumiseen – kertoo suorat sanat sairaalan tilanteesta iltalehti.fi. Viitattu 2.11.2022.
  50. ↑ Raatikainen, Jesse: Uusi lastensairaala joutunut perumaan yli sadan lapsen leikkaukset Seura.fi. 17.10.2022. Viitattu 2.11.2022.
  51. ↑ Aalto, Maija. Rajamäki, Tiina: Miten Suomi voi? | Suomen terveydenhoito on niin pahassa kriisissä, että se uhkaa jo henkiä – Tässä ratkaisuehdotukset Helsingin Sanomat. 17.10.2022. Viitattu 2.11.2022.
  52. ↑ Kangas, Laura: Hoitajapula ei ole vain ay-retoriikkaa tai kesän ongelma: nämä grafiikat näyttävät, millainen kriisi meitä odottaa vuonna 2040 Yle Uutiset. 16.7.2022. Viitattu 2.11.2022.
  53. ↑ Kuntien työvoimaennuste: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa keva.fi. Viitattu 1.3.2023.
  54. ↑ Paavola, Nadia: Vaalikeskusteluissa toistui hurja luku sairaanhoitajapulasta – Uudet laskelmat paljastavat luvun liioitelluksi HS.fi. 15.6.2023. Viitattu 19.6.2023.
  55. ↑ Uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia yli 23 500 – laskua edelliseen vuoteen Uutinen. Viitattu 12.3.2023.
  56. ↑ Who we are ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  57. ↑ International Nurses Day ICN - International Council of Nurses. Arkistoitu 12.5.2022. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  58. ↑ Nursing Now ICN - International Council of Nurses. Arkistoitu 4.4.2021. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  59. ↑ Fight the Fakes ICN - International Council of Nurses. Arkistoitu 18.4.2021. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  60. ↑ Health Care in Danger ICN - International Council of Nurses. Arkistoitu 18.4.2021. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  61. ↑ Safeguarding Health in Conflict Coalition ICN - International Council of Nurses. Arkistoitu 8.4.2021. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  62. ↑ Deliver for Good ICN - International Council of Nurses. Arkistoitu 18.4.2021. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  63. ↑ The COVID-19 Effect: World’s nurses facing mass trauma, an immediate danger to the profession and future of our health systems ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  64. ↑ Ahjopalo, Janne: Tätä on sairaanhoitajakoulutus kehnoimmillaan: niukkaa lääkeoppia, puutteellista ohjausta harjoittelussa ja vajavainen kaksoistutkinto Yle Uutiset. Viitattu 4.4.2021.
  65. ↑ Ensimmäiset ehdotukset kliinisen hoitotyön erikoisaloista ovat valmistuneet Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 2022-02-06 -FI.
  66. ↑ Vasantola, Satu: Terveydenhuolto | Kokenut sairaanhoidon opiskelija varautuu jo siihen, ettei saa sairaanhoitajan töitä – Tällainen on maahanmuuttajan pitkä tie sairaanhoitajaksi Suomessa Helsingin Sanomat. 14.6.2024. Viitattu 19.6.2024.
  67. ↑ Työryhmä ehdottaa muutoksia ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakenteeseen sekä koulutuspolkujen siirtymien nopeuttamista Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö. 14.3.2023. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 2023-03-25 -FI.
  68. ↑ Hankonen, Riitta: Ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan koulutuksiin muutosehdotuksia – sote-alan korkeakoulutusta pohtiva hanke on päättynyt Tehy-lehti. Viitattu 27.3.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sairaanhoitaja_(AMK)&oldid=22462841”