Septuaginta
Septuaginta (latinan sanasta septuāgintā ’seitsemänkymmentä’, minkä vuoksi siihen usein viitataan roomalaisella, 70:tä tarkoittavalla merkinnällä LXX; koko alkuperäinen nimi lat. versio septuaginta interpretum, m.kreik. ἡ μετάφρασις τῶν ἑβδομήκοντα, hē metafrasis tōn hebdomēkonta, ”seitsemänkymmenen käännös”)[1] on ensimmäinen tunnettu juutalaisten Heprealaisen Raamatun eli Tanakin kreikankielinen käännös. Myöhemmin Septuagintasta tuli pohja kristinuskon Vanhalle testamentille.
Syntyhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juutalaisen perimätiedon mukaan Septuagintan kääntäminen tapahtui Egyptin kuninkaan Ptolemaios II Filadelfoksen (285–247 eaa.) pyynnöstä. Nimen sanotaan tulevan niistä seitsemästäkymmenestäkahdesta (pyöristettynä seitsemänkymmentä, latinaksi septuaginta) kääntäjästä, jotka perimätiedon mukaan laativat Mooseksen kirjoja kääntäessään kukin täsmälleen samanlaisen käännöksen. Käännöksen synnystä kertoo 2. vuosisadan lopulla kirjoitettu Aristeaan kirje, jonka luotettavuus historiallisena lähteenä on viimeaikaisessa tutkimuksessa kyseenalaistettu. On kuitenkin luultavaa, että ainakin Pentateukin eli Tooran käännöstyö tapahtui 3. vuosisadan puolivälin tienoilla, mahdollisesti juuri Ptolemaios II Filadelfoksen hallintakaudella.[2] Muiden kirjojen käännökset ovat syntyneet kahden seuraavan vuosisadan aikana.
Aristeaan kirjeen kaltaisen myöhemmän perimätiedon tarkoitus on ollut vahvistaa Septuagintan asemaa ja auktoriteettia. Tarina seitsemästäkymmenestä ihmeellisen taitavasta kääntäjästä ja Egyptin kuninkaan määräyksestä ovat keksittyjä. Perimätiedossa on kuitenkin myös hivenen totuutta, sillä todennäköisesti Septuaginta on käännetty juuri Egyptin Aleksandriassa. Heprealaisesta Raamatusta käännettyjen kirjojen lisäksi mukaan on otettu myös alun perin kreikaksi kirjoitettuja kirjoja, joista käytetään nimitystä Vanhan testamentin apokryfikirjat tai deuterokanoniset kirjat.
Septuagintan kääntämisen taustalla on ollut Aleksandriassa asunut juutalainen väestö, joka puhui äidinkielenään kreikkaa. Heprean kieltä ei enää osattu riittävän hyvin, joten tuli tarve kääntää juutalaisten pyhät kirjoitukset kreikaksi. Kääntämisen syynä on siten ollut juutalaisen jumalanpalvelusyhteisön tarpeet, ei Egyptin kuninkaan kiinnostus juutalaisten pyhiin kirjoituksiin.
Käännöstapa, kieli ja suhde heprealaiseen tekstiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Septuagintan käännöstapa vaihtelee eri kirjoissa. Ensimmäiseksi käännetty Pentateukki on kohtalaisen sanasanainen käännös, jossa yhtä heprean sanaa yleensä vastaa yksi kreikan sana. Pentateukin käännös on ilmeisesti toiminut jonkin verran mallina muiden kirjojen käännöksille, jotka on käännetty Pentateukin jälkeen. Jotkin Septuagintan kirjoista ovat Pentateukin käännöstä kirjaimellisempia (esimerkiksi Saarnaajan ja Hesekielin kirja), kun taas toiset huomattavan vapaita (esimerkiksi Sananlaskut ja Jobin kirja).
Septuagintan kieli sisältää jonkin verran piirteitä, jotka johtuvat käännöksen pohjana olevasta heprean kielestä. Näitä kutsutaan hepreaismeiksi tai semitismeiksi. Hepraismien määrä myös vaihtelee eri kirjoissa. Yleisesti ottaen vapaammat käännökset ovat ”parempaa” kreikkaa, kun taas hyvin kirjaimellisesti käännetyt kirjat sisältävät enemmän hepreaismeja.
Septuaginta vahvistaa Kuolleenmeren kääröjen käsitystä, että heprealaisen Raamatun teksti oli ajanlaskun taitteessa saanut jo pääosin muotonsa, mutta eri kirjoista oli vielä liikkeellä eri versioita. Monissa kohdin Septuaginta ja Kuolleenmeren kääröjen tekstimuodot ovat yhtenäisiä ja poikkeavat masoreettisesta tekstistä.[3]
Tekstihistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Septuagintan synnyn jälkeen sen kieltä korjattiin. Tällaisia korjauksia olivat esimerkiksi parempi luettavuus ja sen muuttaminen lähemmäs alkuperäistä heprealaista tekstiä. Jotkin näistä muutoksista eli revisioista olivat systemaattisia ja Septuagintasta syntyi uudenlaisia "editioita", joita kutsutaan resensioiksi. Septuagintan resensioista tunnetaan ns. lukiaaninen resensio ja heksaplaarinen resensio. Lukiaaninen resensio on perinteisesti yhdistetty kirkkoisä Lukianoksen toimintaan, mutta tämä näkemys on kyseenalaistettu modernissa tutkimuksessa. Heksaplaarisen resension taustalla puolestaan on Origenes ja hänen toimittamansa kuusipalstainen Heksapla.
Resensioiden lisäksi Heprealaisesta Raamatusta tehtiin ajanlaskun vaihteen jälkeen muitakin käännöksiä. Yksi syy uusien käännösten ilmestymiselle oli tarve tehdä käännös joka vastaisi paremmin alkuperäistä heprealaista tekstiä kuin Septuagintaa. Näistä käännöksistä tunnetuimpia ovat Akvila, Symmakhos ja Theodotion. Aiemmin mainitussa Heksaplassa oli nämä kolme käännöstä, kukin omalla palstallaan. Kolme muuta Heksaplan palstaa olivat heprealainen teksti, heprealainen teksti kreikkalaisin kirjaimin translitteroituna sekä Septuagintan teksti. Heksaplan Septuaginta-palstalle Origenes oli merkinnyt ne Septuagintan kohdat, jotka puuttuivat heprealaisesta tekstistä sekä täydentänyt kohdat jotka olivat heprealaisessa tekstissä, mutta puuttuivat Septuagintasta.
Septuagintan käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska varhainen kristinusko oli pääosin kreikankielistä, Septuagintasta tuli ensimmäisten kristittyjen Raamattu. Uuden testamentin kirjoitusten vakiinnutettua asemansa Septuagintasta tuli kristittyjen Vanha testamentti. Lännen kirkossa käytettiin pitkään Septuagintasta käännettyjä latinankielisiä käännöksiä (ns. Vetus Latina), mutta Hieronymuksen kääntämästä Vulgatasta tuli lopulta katolisen kirkon virallinen Raamattu. Itäisessä kirkossa puolestaan Septuaginta on säilynyt virallisena Vanhan testamentin tekstinä nykyaikaan saakka. Esimerkiksi ortodoksinen kirkko käyttää Septuagintaa virallisena raamatuntekstinä.
Kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Septuagintaan sisältyvät kirjat ovat:
| Nimi kreikaksi | Nimi suomeksi | |
|---|---|---|
| Laki | ||
| Γένεσις | Genesis | Ensimmäinen Mooseksen kirja |
| Ἔξοδος | Eksodos | Toinen Mooseksen kirja |
| Λευϊτικόν | Leuitikon | Kolmas Mooseksen kirja |
| Ἀριθμοί | Arithmoi | Neljäs Mooseksen kirja |
| Δευτερονόμιον | Deuteronomion | Viides Mooseksen kirja |
| Historialliset kirjat | ||
| Ἰησοῦς Nαυῆ | Iēsūs Nauē | Joosuan kirja |
| Κριταί | Kritai | Tuomarien kirja |
| Ῥούθ | Rūth | Ruutin kirja |
| Βασιλειῶν Αʹ | Basileiōn I | Ensimmäinen Samuelin kirja |
| Βασιλειῶν Βʹ | Basileiōn II | Toinen Samuelin kirja |
| Βασιλειῶν Γʹ | Basileiōn III | Ensimmäinen kuninkaiden kirja |
| Βασιλειῶν Δʹ | Basileiōn IV | Toinen kuninkaiden kirja |
| Παραλειπομένων Αʹ | Paraleipomenōn I | Ensimmäinen aikakirja |
| Παραλειπομένων Βʹ | Paraleipomenōn II | Toinen aikakirja |
| Προσευχὴ Μανασσῆ | Proseukhē Manassē | Manassen rukous |
| Ἔσδρας Αʹ | Esdras I | Ensimmäinen Esran kirja (Kreikkalainen Esran kirja) |
| Ἔσδρας Βʹ | Esdras II | Toinen Esran kirja (Esran kirja ja Nehemian kirja) |
| Τωβίτ | Tōbit | Tobitin kirja |
| Ἰουδίθ | Iūdith | Juditin kirja |
| Ἐσθήρ | Esthēr | Esterin kirja (lisäyksin) |
| Μακκαβαίων Αʹ | Makkabaiōn I | Ensimmäinen makkabilaiskirja |
| Μακκαβαίων Βʹ | Makkabaiōn II | Toinen makkabilaiskirja |
| Μακκαβαίων Γʹ | Makkabaiōn III | Kolmas makkabilaiskirja |
| Viisauskirjat | ||
| Ψαλμοί | Psalmoi | Psalmien kirja |
| Ψαλμός ΡΝΑʹ | Psalmos 151 | Psalmi 151 |
| Ἰώβ | Iōb | Jobin kirja |
| Παροιμίαι | Paroimiai | Sananlaskujen kirja |
| Ἐκκλησιαστής | Ekklēsiastēs | Saarnaajan kirja |
| Ἆσμα Ἀσμάτων | Asma Asmatōn | Laulujen laulu |
| Σοφία Σαλoμῶντος | Sofia Salomōntos | Viisauden kirja |
| Σοφία Ἰησοῦ Σειράχ | Sofia Iēsū Seirakh | Sirakin kirja |
| Ψαλμοί Σαλoμῶντος | Psalmoi Salomōntos | Salomon psalmit[4] |
| Profeetat | ||
| Δώδεκα | Dōdeka | Kaksitoista profeettaa |
| Ὡσηέ Αʹ | I. Hōsēe | Hoosean kirja |
| Ἀμώς Βʹ | II. Āmōs | Aamoksen kirja |
| Μιχαίας Γʹ | III. Mikhaias | Miikan kirja |
| Ἰωήλ Δʹ | IV. Iōēl | Joelin kirja |
| Ὀβδιού Εʹ | V. Obdiū | Obadjan kirja |
| Ἰωνᾶς Ϛ' | VI. Iōnās | Joonan kirja |
| Ναούμ Ζʹ | VII. Naūm | Nahumin kirja |
| Ἀμβακούμ Ηʹ | VIII. Ambakūm | Habakukin kirja |
| Σοφονίας Θʹ | IX. Sofonias | Sefanjan kirja |
| Ἀγγαῖος Ιʹ | X. Angaios | Haggain kirja |
| Ζαχαρίας ΙΑʹ | XI. Zakharias | Sakarjan kirja |
| Μαλαχίας ΙΒʹ | XII. Malakhias | Malakian kirja |
| Ἠσαΐας | Ēsaias | Jesajan kirja |
| Ἱερεμίας | Hieremias | Jeremian kirja |
| Βαρούχ | Barūkh | Barukin kirja |
| Θρῆνοι | Thrēnoi | Valitusvirret |
| Ἐπιστολὴ Ἰερεμίου | Epistolē Ieremiū | Jeremian kirje |
| Ἰεζεκιήλ | Iezekiēl | Hesekielin kirja |
| Δανιήλ | Daniēl | Danielin kirja (lisäyksin) |
| Liitteet | ||
| Μακκαβαίων Δ' Παράρτημα | Makkabaiōn IV Parartēma | Neljäs makkabilaiskirja[5] |
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Psalmit Septuagintan mukaan. Psalmien ja oodien kirkollinen suomennos. Kuopio, Helsinki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, Suomen Pipliaseura, 2010. ISBN 978-951-577-444-6
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fernández Marcos, Natalio: The Septuagint in Context: Introduction to the Greek Bible. Leiden: Brill, 2000. ISBN 978-9004115743
- Jobes, Karen H. & Silva, Moisés: Invitation to the Septuagint. Grand Rapids, MI: Baker Books, 2000. ISBN 0-8010-2235-5
- Kuula, Kari & Nissinen, Martti & Riekkinen, Wille: Johdatus Raamattuun. (2. tarkistettu ja korjattu painos) Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-648-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jobes, Karen H. & Silva, Moisés 2000.
- ↑ Anneli Aejmelaeus: Kysymys Septuagintan Synnystä. Sisälle Septuagintaan (toim. Anneli Aejmelaeus, Katja Kujanpää, Miika Tucker), 2018. Suomen Eksegeettinen Seura.
- ↑ Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 24–32.
- ↑ Alun perin osa Septuagintaa, mutta jätetty pois ortodoksisesta kaanonista.
- ↑ Alun perin Kolmannen makkabilaiskirjeen jälkeen, mutta ortodoksisessa kaanonissa sijoitettu myöhemmin loppuun.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Septuaginta Wikimedia Commonsissa
- The Septuagint (kreikaksi)
- Septuagint Greek Old Testament (kreikaksi)
- The Greek Old Testament (Septuagint) (englanniksi) (englanniksi)
- New English Translation of the Septuagint (NETS) – Septuagintan käännös (englanniksi)
- The Research Project for Textual Criticism of the Septuagint – suomalainen Septuaginta-tutkimusprojekti (englanniksi)