Somalit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ihmisiä. Jos etsit kissarotua, katso somali (kissarotu)
Somalit
Soomaaliyeed
الصوماليون
1. rivi: Muhammad Abdullah Hassan • Fatima Jibrell • Mohamed Abdullahi Farmajo • Asli Hassan Abade 2. rivi: Hanan Ibrahim • Hadraawi • Iman • Sultan Yusuf Ali Kenadid 3. rivi: Aar Maanta • Sultan Mohamoud Ali Shire • Osman Yusuf Kenadid • Nuruddin Farah
Väkiluku 28–30 miljoonaa
Asuinalueet

 Somalia 15,6 miljoonaa[1]
 Etiopia 8,5 miljoonaa[2]
 Kenia 2,4-3,0 miljoonaa[3]
 Jemen 400 000–1 133 000 [4]
 Djibouti 534 600 [5]
 Britannia 98 000-250 000 [6]
 Yhdysvallat 145 812 [7]
 Yhdistyneet arabiemiraatit 90 900[8]
 Oman 80 000[9]
 Ruotsi 66 369–95,000[10]
 Kanada 62 550[11]
 Tansania 60 000[12]
 Norja 43 196[13]
 Uganda 41 515[14]
 Etelä-Afrikka 40 000[15]
 Alankomaat 39 737 [16]
 Saksa 38 675 [17]
 Saudi-Arabia 34 000–67 500[18][19]
 Suomi 22 794 (Äidinkieli somali)[20]
 Egypti 22 709 [21]
 Tanska 21 210 [22]

 Australia 16 169 [23]
Kielet somali, arabia[24][25]
Uskonnot islam

Somalit (somaliksi Soomaaliyeed, arab. الصوماليون‎) ovat pääosin Afrikan sarvessa asuva kuušilainen kansa, joka muodostaa Somalian pääväestön. Lisäksi heitä asuu vanhastaan Djiboutissa, Somalin osavaltiossa Etiopiassa ja osassa Keniaa sekä nykyisin myös monissa Euroopan maissa. Useimmat somalit puhuvat somalin kieltä tai sen murretta. Suurin murre on maymay, jota puhutaan Jubba- ja Shebelejokien välisellä alueella. Suurin osa somaleista on sunnimuslimeja, vaikka šiialaisuutta ja luonnonuskontojen vaikutteita kulttuurissa esiintyy, kuten xeer, Waaqa ja Saar-riitti. Somalien perinteisiä elinkeinoja ovat olleet paimentolaisuus ja maanviljely, kaupungeissa kauppa ja käsityöläisyys sekä rannikoilla kalastus.[26]

Klaanit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Somalian klaanit

Klaanit ovat somalien perinteinen ja tärkein sosiaalinen ryhmä, jolla on myös kulttuurista ja poliittista merkitystä. Klaanius periytyy isän mukaan; lapsi kuuluu samaan klaaniin kuin isänsä. Lapset saavat oman nimensä lisäksi isänsä ja isoisänsä nimen. Tapana on ollut opetella kaikkien esivanhempien nimet jopa 30 sukupolvea taaksepäin. Tästä lapset ovat samalla oppineet klaanin, johon kuuluvat. Avioliitto ei vaikuta nimeen eikä siihen, mihin klaaniin ihminen kuuluu. Vainajaa kutsutaan kuitenkin hautajaisissaan äitinsä nimen mukaan, ettei tulisi erehdystä, sillä perinteisesti uskotaan, että vain äidistä voidaan olla varmoja. Klaanit jakautuvat usein alaklaaneihin, jotka voivat jakautua vielä moniin alaklaaneihin. Perinteisesti avioliitot ovat yhdistäneet klaaneja, sillä ne on solmittu eri klaanien välillä. Käytäntö on kuitenkin muuttunut 1990-luvun sisällissodan myötä, ja nykyään on yleisempää mennä naimisiin saman klaanin jäsenen kanssa.[27]

Klaanit on somalipaimentolaisten perinteinen poliittinen järjestelmä. Sen pohjalta on sodittu, sovittu ja soviteltu taloudellisista eturistiriidoista. Klaanijärjestelmän pohjalta eri intressiryhmät ovat liittyneet yhteen tai eronneet. Klaanit eivät ole puhtaasti sukujärjestelmä, vaan pienemmät klaanit ovat voineet liittyä suurempiin ilman sukulaisuutta. Klaanien sukupuu ei siten välttämättä kerro geneettisestä sukulaisuudesta.

Somalian itsenäistyessä 1960-luvulla Somalian nuorisoliitto päätti luopua klaanijärjestelmästä ja siirtyä puoluejärjestelmään, sillä klaanijärjestelmää pidettiin syynä Somalian hajanaisuuteen. Siad Barren aikana klaanit kiellettiin, mutta Barre itse hyväksikäytti klaanien välisiä ristiriitoja hallitessaan maata. Barren kukistuttua klaanijärjestelmästä on jälleen tullut avoin poliittisen vallankäytön väline.[28]

Suurimmat somalialaiset klaanit ovat: Darod, Hawiye ja Isaaq. Darodit pääosin asuvat ja oleskelevat Puntmaan alueilla, Hawiyet taas Etelä-Somaliassa ja Isaaqit pohjoisemmalla Somalimaassa.

Yleensä somalit uskovat, että jotkut klaanit ovat Jemenistä tai Syyriasta peräisin kuten Darod ja Isaaq. Heidän yleisimmät argumenttinsa ovat, että nimet Darod ja Isaaq eivät voi olla todellisia nimiä, vaan pikemminkin somalialaisia lempinimiä (naneis) joita somalit antavat toisilleen ulkonäön, persoonallisuuden, tiettyjen saavutusten tai erityisten ominaisuuksien vuoksi. Yleensä luetellessa sukupuuta ei käytetä esivanhempien lempinimiä.

Somalien diaspora

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Somalien diaspora
Zahra Abdulla on somalialaissyntyinen suomalainen kätilö-sairaanhoitaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Somalian sisällissota johti pakolaisuuteen ja kansalliseen hajaannukseen, diasporaan 1990-luvun alussa.lähde? Sodan vuoksi moni, erityisesti koulutettu somali, lähti Eurooppaan, Lähi-itään ja Pohjois-Amerikkaan, mikä heikensi entisestään Somalian tilannetta. Suurin osa Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Lähi-idän somaleista saapui alueelle pakolaisina.lähde?

Ensimmäiset Suomen somalit tulivat maahan vuonna 1991 poliittisina pakolaisina Neuvostoliitosta, jossa somaleja opiskeli paljon. Somaliasta on muuttanut Suomeen pakolaisina ihmisiä myös suoraan sisällissotaa pakoon. Somalit ovat arabien jälkeen Suomen toiseksi suurin ei-eurooppalainen etninen ryhmä. Vuonna 2018 Suomessa asui 21 000 henkilöä, joiden äidinkieli oli somali.[29]

Euroopassa somaliyhteisöt ovat kasvussa. Euroopan suurin somaliyhteisö asuu Britanniassa. Vuoden 2001 laskennassa Britanniassa asui noin 43 500 somalia. Suurin osa Britannian somaleista asuu Lontoossa, Sheffieldissä, Birminghamissa, Cardiffissa, Liverpoolissa, Manchesterissä, Leedsissä, Leicesterissä ja Boltonissa. Toinen merkittävä somaliyhteisö Euroopassa sijaitsee Rotterdamissa ja Amsterdamissa.

Pohjois-Amerikassa suurin somaliyhteisö asuu Kanadassa. Suurin osa Kanadassa asuvista somaleista asuu Torontossa ja Ottawassa. Kanadassa asuu noin 38 000 somalia. Yhdysvalloissa asuu 36 000 somalia, joista suurin osa asuu Minneapolisissa, Columbuksessa, Washingtonissa, Seattlessa ja Atlantassa.

Suurin somaliyhteisö Lähi-idässä asuu Arabiemiirikunnissa, jossa asuu noin 25 000 somalia.[30] Somalit ovat suurin afrikkalainen yhteisö Arabiemiirikunnissa. Suurin osa Arabiemiirikuntien somaleista asuu Dubaissa.

Somalien alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneettisten DNA-tutkimusten mukaan Somalit ja Afrikan Sarven väestö edustaa omanlaatuista ja erityistä biologista väestöryhmää:[31][32]

"Huomattavin geneettinen ero on Saharan etelä-ja pohjoispuolisen väestönosan välillä. Afrikan Sarven väestö sijoittuu näiden välimaastoon (Tishkoff et al. 1996a, 1998a, 1998b; Kidd et al. 1998). Geneettisten tutkimusten valossa somalien esivanhemmat ovat eronneet hyvin varhaisessa vaiheessa muusta Saharan eteläpuolisen alueen väestöstä muuttaen pois Afrikasta ja kansoittaneet muut mantereet. Tätä näkemystä tukee mm. äskettäiset mtDNA analyysit (Quintana-Murci et al. 1999)."[32]

Somalin kieltä puhuneet kansat asuivat jo ainakin 2000 vuotta sitten nykyisessä lounaisessa Etiopiassa. Ensimmäiset maininnat somaleista ovat 1400-luvulta etiopialaisissa lähteissä, mutta arabialaiset maantieteilijät kertovat suurimmasta klaanista, Hawiyesta, jo 1100-luvulla.[33]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kaikkonen, Olli, Rytkönen, Seppo & Sivonen, Seppo: Afrikan historia. Helsinki: Gaudeamus, 1989. ISBN 951-662-382-4

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ "UNFPA Somali Population Survey 2019" https://www.unfpa.org/data/world-population/SO
  2. ↑ "Recent Survey Releases" http://www.csa.gov.et/ehioinfo-internal (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ https://joshuaproject.net/countries/KE
  4. ↑ https://www.ethnologue.com/country/ye
  5. ↑ Djibouti – Joshua Project
  6. ↑ http://karin-ha.org.uk/wp-content/uploads/2013/01/Understanding-East-Londons-Somali-Communities.pdf
  7. ↑ https://factfinder.census.gov/faces/tableservices/jsf/pages/productview.xhtml?pid=ACS_17_5YR_B04006&prodType=table (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ https://www.ethnologue.com/country/AE
  9. ↑ https://www.ethnologue.com/country/OM
  10. ↑ Somali Diaspora Groups in Sweden
  11. ↑ http://www12.statcan.gc.ca/census-recensement/2016/dp-pd/prof/details/page.cfm?Lang=E&Geo1=PR&Code1=01&Geo2=PR&Code2=01&Data=Count&SearchText=Canada&SearchType=Begins&SearchPR=01&B1=Ethnic%20origin&TABID=1
  12. ↑ PeopleGroups.org - Somali of Tanzania
  13. ↑ [1]
  14. ↑ Iazzolino, G. (2014). A safe haven for Somalis in Uganda?. Rift Valley Institute briefing paper, Nairobi.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ http://www.krepublishers.com/02-Journals/JSSA/JSSA-01-0-000-10-Web/JSSA-01-0-000-10-PDF/JSSA-01-1-2-091-10-012-Jinnah-Z/JSSA-01-1-2-091-10-012-Jinnah-Z-Tt.pdf
  16. ↑ http://statline.cbs.nl/StatWeb/publication/?DM=SLEN&PA=37325eng&D1=a&D2=a&D3=0&D4=0&D5=187&D6=a&LA=EN&HDR=T&STB=G2,G1,G3,G5,G4&VW=T
  17. ↑ https://de.statista.com/statistik/daten/studie/1221/umfrage/anzahl-der-auslaender-in-deutschland-nach-herkunftsland/
  18. ↑ https://www.ethnologue.com/country/SA
  19. ↑ http://peoplegroups.org/explore/PeopleGroupDetails.aspx?peid=11935#topmenu[vanhentunut linkki]
  20. ↑ http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto_en.html
  21. ↑ United Nations, Department of Economic and Social Affairs (2015). Trends in International Migrant Stock: Migrants by Destination and Origin
  22. ↑ http://www.statbank.dk/statbank5a/default.asp?w=1280
  23. ↑ http://www.abs.gov.au/AUSSTATS/subscriber.nsf/log?openagent&207103%20-%20Cultural%20Diversity.xls&2071.0&Data%20Cubes&21F50C2D0457EF67CA2581620019845C&0&2016&20.07.2017&Latest
  24. ↑ Peter Austin, One Thousand Languages: Living, Endangered, and Lost, page 70
  25. ↑ Janice Hamilton, Somalia in Pictures, page 50
  26. ↑ Ali Jimale Ahmed (1995) The Invention of Somalialähde tarkemmin?
  27. ↑ Laitin, David D. & Samatar, Said S. (1987). Somalia: Nation in Search of a State, Colorado: Westview Press. ISBN 0-86531-555-8
  28. ↑ Abdalla Omar Mansur (1995) The Nature of Somali Clan system. Teoksessa The Invention of Somalia. The Red Sea Press. Lawrenceville, NJ. U.S.A.
  29. ↑ http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto_en.html
  30. ↑ Somalia's Missing Million: The Somali Diaspora and its Role in Development
  31. ↑ Risch et al. (1999), Categorization of humans in biomedical research: genes, race and disease, Genome Biol. 2002; 3(7): comment2007.1–comment2007.12.
  32. ↑ a b Tishkoff, SA; Pakstis, AJ; Stoneking, M; Kidd, JR; Destro-Bisol, G; Sanjantila, A; Lu, RB; Deinard, AS; Sirugo, G: Short Tandem-Repeat Polymorphism/Alu Haplotype Variation at the PLAT Locus: Implications for Modern Human Origins. Am J Hum Genet, 2000, 67. vsk, nro 4, s. 901–925. PubMed:10986042 PubMed Central:1287905 doi:10.1086/303068 ISSN 0002-9297
  33. ↑ Afrikan historia, s. 36

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Somalit&oldid=22839635”