Subandrio
Subandrio (15. syyskuuta 1914 Malang, Itä-Jaava – 3. heinäkuuta 2004)[1] oli indonesialainen diplomaatti ja poliitikko, joka toimi Indonesian ulkoministerinä presidentti Sukarnon aikana vuodesta 1957 vuoteen 1966, jolloin hän joutui 29 vuodeksi vankilaan epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.
Subandrio oli koulutukseltaan kirurgi. Opiskeluaikanaan Jakartan lääketieteellisessä yliopistossa hän otti osaa Indonesian itsenäistymiseen tähtäävään toimintaan. Hän otti toisen maailmansodan aikana osaa Japanin vastaiseen liikkeeseen, kun taas Sukarno ja puolustusministeri Abdul Haris Nasution olivat yhteistoiminnassa japanilaisten kanssa. Sodan jälkeen Subandrio toimi suurlähettiläänä Lontoossa 1950–1954 ja Moskovassa vuoteen 1957, jolloin hänet nimitettiin ulkoministeriksi, toiseksi varapääministeriksi ja tiedustelupalvelun johtajaksi.[1][2]
Vuoden 1965 vallankaappausyrityksen jälkeen Subandrio tuomittiin kuolemaan, mutta Britannian avulla tuomio muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Hänet vapautettiin 81 vuoden iässä heikentyneen terveydentilan vuoksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Roth, Andrew: Dr Subandrio, Indonesian minister caught in a cold-war clash, muistokirjoitus, The Guardian 10.9.2004. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ Ilvessalo, Jaakko: ”Subandrio, R. (1914)”, teoksessa Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 181. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Subandrio Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
