Sukupuolierot ihmisellä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ihmisen sukupuolet eroavat toisistaan tietyillä tavoin anatomialtaan, fysiologialtaan ja biokemialtaan. Miesten ja naisten väliset erot ovat monissa tapauksissa vain keskimääräisiä.

Elämänkaari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirre Miehellä Naisella
Syntyvyys[1] korkeampi pienempi
Murrosikä[2] alkaa myöhemmin alkaa varhemmin
Kuolleisuus[1] korkeampi pienempi
Elinikä[1] alhaisempi korkeampi
Piirre Miehellä Naisella
Sukupuolikromosomit[3] tyypillisesti XY tyypillisesti XX
Lisääntymiselimistö[4] kivekset, siitin munasarjat, kohtu, emätin, häpy
Lisääntymistapa[4] tuottaa siittiöitä tuottaa munasoluja, kantaa sikiön kohdussa
Syntymäpaino[5] korkeampi matalampi
Paino aikuisena[6] korkeampi matalampi
Pituus aikuisena[5][7] korkeampi matalampi
Lihaksisto[8] enemmän lihasta, etenkin ylävartalossa vähemmän lihasta
Lihasvoima[5] suurempi pienempi
Luusto vankempi sirompi
Luuntiheys[5] korkeampi matalampi
Nivelet[5] jäykemmät notkeammat
Rasvaprosentti[8][5] matalampi korkeampi
Vyötärö leveämpi kapeampi
Lantio[8] kapeampi leveämpi
Pakarat[9] vähemmän rasvaa ja pienemmät enemmän rasvaa ja suuremmat
Alaselkä[9] suorempi notkolla
Reisiluun kulma pystysuorempi kaltevampi
Rinnat ei ole pulleat, erittävät äidinmaitoa
Kallo[5] suurempi pienempi
Aivot[5] suuremmat pienemmät
Aivokuoren neokorteksi[5] suurempi pienempi
Iho[10] paksumpi ja karheampi ohuempi ja pehmeämpi
Ihokarvoitus[8][11] runsas karvoitus, parrankasvua, kaljuuntumista runsaasti vain päälaella, kainaloissa ja nivusissa
Kurkunpää[8][5] suurempi, näkyy aataminomenana pienempi
Ääni matalampi korkeampi
Silmäkulmat, poskiluut ja leuka[8] voimakkaammat ja kulmikkaammat sirommat
Huulet[12] kapeammat täyteläisemmät
Piirre Miehellä Naisella
Perusaineenvaihdunta[13] nopeampi 20 % hitaampi

Hormonitoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirre Miehellä Naisella
Testosteronitaso[14] korkeampi matalampi
Leptiinitaso[14] matalampi korkeampi
Hemoglobiini korkeampi matalampi
Melaniini[8][10] enemmän ja tummempi iho vähemmän ja vaaleampi iho

Sairaudet ja häiriöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirre Miehellä Naisella
Autoimmuunisairaudet harvinaisempia yleisempiä
Puna-vihersokeus yleisempi harvinaisempi
Virtsatieinfektio harvinaisempi yleisempi

Miehillä on heikompi vastustuskyky kuin naisilla. Siksi influenssan ja koronapandemian kaltaiset sairaudet ovat heillä rajumpia ja vaarallisempia. Miesten infektiokuolleisuus on korkeampi,[15] riskit kuolla ja joutua sairaalaan korkeampia ja he joutuvat flunssissa olemaan pidempään pois töistä.[16] Tästä tulee termi miesflunssa.[15] Silti miehet eivät hakeudu hoitoon yhtä herkästi kuin naiset.[16]

Naishormoni estrogeeni vahvistaa vastustuskykyä[15] ja mieshormoni testosteroni näyttää heikentävän sitä.[17] Syynä voivat olla erilaiset lisääntymisstrategiat sukupuolten evoluutiossa.[18]

Pääartikkeli: Sukupuoli ja psykologia
  • Ellis, Lee et al.: Sex Differences: Summarizing More Than a Century of Scientific Research. Psychology Press, 2008. ISBN 978-0-8058-5959-1
  • Jones, Richard E. & Lopez, Kristin H.: Human Reproductive Biology. Elsevier Academic Press, 2006. ISBN 978-0-12-088465-0
  • Morris, Desmond: The Naked Woman: A Study of the Female Body. Vintage, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  1. a b c Mäki, Netta: Onko maailmassa enemmän poikia vai tyttöjä? Helsingin Sabomat. 9.3.2013. Viitattu 2.2.2022.
  2. Murrosiän kasvu ja kehitys Väestöliitto. Arkistoitu 11.8.2017. Viitattu 23.4.2022.
  3. Hake, Laura & O'Connor, Clare: Genetic Mechanisms of Sex Determination Nature Education. 2008. Nature. Viitattu 30.6.2021.
  4. a b Kenneth S. Saladin: Human Anatomy, s. 727–750. McGraw-Hill Higher Education, 2004. ISBN 9780071111874
  5. a b c d e f g h i j Ellis et al. 2008, s. 910–912.
  6. https://www.cdc.gov/nchs/fastats/body-measurements.htm
  7. Max Roser, Cameron Appel and Hannah Ritchie: Human Height Our World in Data. 5/2019. Viitattu 14.8.2020.
  8. a b c d e f g Wolchover, Natalie: Men vs. Women: Our Key Physical Differences Explained LiveScience. 22.9.2011. Viitattu 4.5.2016.
  9. a b Morris 2005, s. 224–225.
  10. a b K Sembulingam, Prema Sembulingam. Essentials of Medical Physiology. s. 463.
  11. Morris 2005, s. 5–21.
  12. Morris 2005, s. 79–86.
  13. P. J. Arciero, M. I. Goran, E. T. Poehlman: Resting metabolic rate is lower in women than in men. Journal of Applied Physiology (Bethesda, Md.: 1985), 1993-12, 75. vsk, nro 6, s. 2514–2520. PubMed:8125870 doi:10.1152/jappl.1993.75.6.2514 ISSN 8750-7587 Artikkelin verkkoversio.
  14. a b Ellis et al. 2008, s. 938–939.
  15. a b c Professori vastaa, onko miesflunssa todellinen ilmiö Helsingin Sanomat. 4.11.2024.
  16. a b Miesflunssa ei ole naurun aihe – professori: "Ei miehiäkään saa perusteettomasti parjata" Yle Uutiset. 21.10.2022.
  17. David Furman et al.: Systems analysis of sex differences reveals an immunosuppressive role for testosterone in the response to influenza vaccination. Proceedings of the National Academy of Sciences, 14.1.2014, 111. vsk, nro 2, s. 869–874. PubMed:24367114 PubMed Central:3896147 doi:10.1073/pnas.1321060111 ISSN 0027-8424 Bibcode:2014PNAS..111..869F (englanti)
  18. Restif, O; Amos, W: The evolution of sex-specific immune defences. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences, 2010, 277. vsk, nro 1691, s. 2247–55. PubMed:20335214 PubMed Central:2880154 doi:10.1098/rspb.2010.0188