Normaalifloora
Normaaliflooraksi kutsutaan ihmisissä ja muissa eläimissä asustavia yleisiä mikrobeja. Normaaliflooran mikrobit elävät esimerkiksi paksusuolessa, iholla ja suun, nenän sekä emättimen limakalvoilla. Normaaliflooraan luokitellut mikrobit eroavat taudinaiheuttajiksi eli patogeeneiksi luokitelluista mikrobeista ennen kaikkea siinä, että patogeeneillä on kyky tunkeutua myös ehjiin elimiin[1].
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Normaaliflooran mikrobit eivät tunkeudu sellaisiin elimiin, jotka ovat esimerkiksi ehjän limakalvon, ihon tai hammaskiilteen suojaamia, mutta ovat silti potentiaalisia taudinaiheuttajia. Normaaliflooran mikrobit ovat vaarattomia ihmislle tai muulle isäntäeläimelle niin kauan kuin ne pysyvät solunulkoisessa tilassa. Jos elinten rajapinnoille on päässyt syntymään immuunipuolustuksen aiheuttamia kudosvaurioita, normaaliflooraan kuuluvat mikrobit saattavat kuitenkin kulkeutua elinten ja solujen sisään vauroittaen niitä ja johtaen terveysongelmiin.[2][1] Esimerkiksi suuri osa hammasmädän sairastuttamassa hampaassa kasvavista bakteereista on suun limakalvolla eläviä maitohappobakteereita[3] ja Escherichia coli -niminen normaaliflooran bakteeri saattaa aiheuttaa virtsatieinfektion[4].
Eräiden normaaliflooran suolistobakteerien on myös osoitettu lisäävän lihomistaipumusta[5] tai riskiä sairastua epilepsiaan[6].
Immuunijärjestelmän tehtävänä on estää normaaliflooraa kasvamasta liian suureksi, minkä ajatellaan ylläpitävän immuunijärjestelmän toimintakuntoa.[4] Elimistön solujen ulkopuolella pysyttelevä normaalifloora kilpailee lisäksi patogeenien kanssa elintilasta ja saattaa tuottaa myös patogeenien lisääntymistä häiritseviä aineita[7].
Normaaliflooraan kuuluvat suolistobakteerit tuottavat eräitä vitamiineja, kuten biotiinia ja K-vitamiinia.
Valmisruokien emulgointiaineena käytetty karboksimetyyliselluloosa ja polysorbaatti saattavat muuntaa normaalisti vaarattomia suolistobakteereita siten, että suoli tulehtuu[8].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ulmanen, Tenhunen, Ylänne: Geeni ja biotekniikka. WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Bruce Beutler: Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder. Pathogens, 7.1.2016, 5. vsk, nro 1, s. 5. doi:10.3390/pathogens5010005 ISSN 2076-0817 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld: Overview of gut flora and probiotics. International Journal of Food Microbiology, 1998, 41. vsk, nro 2. doi:10.1016/S0168-1605(98)00044-0 (englanniksi)
- ↑ Kustannus Oy Duodecim: Suun mikrobit Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ a b Bruce Beutler: Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder. Pathogens, 7.1.2016, 5. vsk, nro 1, s. 5. doi:10.3390/pathogens5010005 ISSN 2076-0817 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kerro, kerro kakkavaippa! Helsingin yliopisto. 25.1.2017. Viitattu 7.3.2020.
- ↑ Gut flora and metabolism are altered in epilepsy and partially restored after ketogenic diets. Microbial Pathogenesis, 1.6.2021, nro 155, s. 104899. doi:10.1016/j.micpath.2021.104899 ISSN 0882-4010 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Not by (Good) Microbes Alone: Towards Immunocommensal Therapies. Trends in Microbiology, 1.4.2019, 27. vsk, nro 4, s. 294–302. doi:10.1016/j.tim.2018.12.006 ISSN 0966-842X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Emilie Viennois, Alexis Bretin, Philip E. Dubé, Alexander C. Maue, Charlène J.G. Dauriat, Nicolas Barnich: Dietary Emulsifiers Directly Impact Adherent-Invasive E. coli Gene Expression to Drive Chronic Intestinal Inflammation. Cell Reports, 6.10.2020, nro 1. PubMed:33027647 doi:10.1016/j.celrep.2020.108229 ISSN 2211-1247 Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tieteen termipankki: Normaalifloora
- Riskumäki, Matilda & Fyhrquist, Nanna: Ihon normaali mikrobikasvusto ja mikrobiomi Lääkärikirja Duodecim. 15.8.2022.