Suomen maavoimat

Suomen maavoimat
Toiminnassa	1. tammikuuta 2008 –
Valtio	Suomi
Puolustushaarat	maavoimat
Rooli	puolustushaara
Osa joukkoa	Suomen puolustusvoimat
Tukikohta	Maavoimien esikunta, Mikkeli
Marssi	Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa
Vuosipäivät	Ensimmäisten suomalaisten joukko-osastojen perustamispäivä: 24. helmikuuta 1555.
Komentajat
Nykyinen komentaja	kenraaliluutnantti Pasi Välimäki
Infobox OK

Maavoimat on yksi kolmesta Suomen puolustusvoimien puolustushaaroista merivoimien ja ilmavoimien ohella. Maavoimien tehtävät ovat Suomen maa-alueen puolustaminen, virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot. Rauhan aikana maavoimien joukko-osastojen päätehtävänä on kouluttaa asevelvollisista valmiutta kohotettaessa perustettavat maavoimien joukot. Maavoimat muodostaa pääosan puolustusvoimien sodanajan vahvuudesta. Maavoimiin kuuluu muun muassa jalkaväki-, kenttätykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti- ja huoltojoukkoja.

Maavoimia johtaa maavoimien komentaja, 1. tammikuuta 2022 alkaen kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.

Maavoimat käyttävät lippunaan kielekkeistä valtiolippua.

Leopard 2

K9 Thunder

Aselajit

Maavoimat jakautuu aselajeihin, jotka Suomessa ovat:

• Jalkaväki
• Kenttätykistö
• Ilmatorjunta
• Pioneeri
• Viesti
• Huolto
• Erikoisjoukot

Yksi Suomen maavoimien näkyvimmistä erityispiirteistä on tykistö, jonka numeromääräinen vahvuus on läntisen Euroopan suurin. Suomella oli syksyllä 2023 noin 1 500 tykkiä, ja maa tunnetaan tykistön suurvaltana.

Organisaatio

Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) mukaan maavoimiin kuuluu maavoimien esikunta, aluetoimistoja, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Sitä johtaa maavoimien komentaja. Maavoimien esikunta sijaitsee Mikkelissä.

Vuodesta 2015 alkaen joukko-osastoja on ollut kahdeksan. Joukko-osastojen päätehtävä on kouluttaa puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan joukkoja. Useimmat joukko-osastot koostuvat joukkoyksiköistä, jotka jakautuvat edelleen perusyksiköihin. Joukko-osastot ovat suoraan maavoimien komentajan johdossa. Osaan joukko-osastoista kuuluu yksi tai useampi aluetoimisto, jotka vastaavat asevelvollisuusasioista alueellaan.

• Jääkäriprikaati
  • Lapin aluetoimisto
• Kaartin jääkärirykmentti
  • Uudenmaan aluetoimisto
• Kainuun prikaati
  • Pohjois-Karjalan aluetoimisto
  • Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto
  • Pohjois-Savon aluetoimisto
• Karjalan prikaati
  • Etelä-Savon aluetoimisto
  • Kaakkois-Suomen aluetoimisto
• Maasotakoulu
• Panssariprikaati
  • Hämeen aluetoimisto
  • Keski-Suomen aluetoimisto
  • Pirkanmaan aluetoimisto
• Porin prikaati
  • Lounais-Suomen aluetoimisto
  • Pohjanmaan aluetoimisto
• Utin jääkärirykmentti

Maavoimien sodan ajan joukot vuosina 2008–2012

Lähde

Maavoimien sodan ajan joukot jakautuvat operatiivisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 60 000 sotilasta, sekä alueellisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 225 000 sotilasta. Maavoimien 1. tammikuuta 2008 voimaan astuneessa johtamisorganisaatiossa maavoimia johtaa maavoimien esikunta. Maavoimien esikunnan alaisena toimii useita, myöhemmin yksi armeijakunnan esikunta, jotka johtavat suorituskykyisimpiä joukkoja, sekä neljä operatiivista sotilaslääniä, joiden alaisuudessa toimii pääosin paikallisiin tehtäviin tarkoitettuja joukkoja.

Operatiiviset joukot:

• 3 valmiusprikaatia
• 1 panssariprikaatia
• 4 jääkäriprikaatia
• 2 mekanisoitua taisteluosastoa
• 1 helikopteripataljoona
• 1 erikoisjääkäripataljoona
• erikois- ja aselajijoukkoja
• ilmatorjuntaohjus- ja ilmatorjuntatykkiyksiköt

Alueelliset joukot:

• 7 jalkaväkiprikaatia
• 29 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
• 170 paikallispuolustusyksikköä / maakuntajoukot

Historiaa

Pääesikunnan maavoimaesikunnassa tehtiin päätös perustaa Mikkeliin 1. tammikuuta 2008 Ilmavoimien esikunnan ja Merivoimien esikunnan kaltainen puolustushaaraesikunta, Maavoimien esikunta, jolloin Pääesikunnalle jäi yleisesikunnan tehtävät. Myös maavoimien komentajan virka puolustusvoimissa on uusi.

Samalla vanhat maanpuolustusalueet ja sotilasläänit esikuntineen lakkautettiin.

Puolustusvoimauudistus maavoimissa 1960-luvulla

1960-luvulla tehtiin armeijassa uudistuksia, ja tuolloin muun muassa otettiin käyttöön RK 62, T-54 ja M62-maastokuvio.

Puolustusvoimauudistus maavoimissa 2000-luvulla

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset astuivat voimaan maavoimissa 1. toukokuuta 2015 mennessä. Uudistuksessa lakkautettiin sotilasläänit ja aluetoimistot organisoitiin osaksi joukko-osastoja, jotka siirtyivät suoraan Maavoimien esikunnan alaisuuteen. Hämeen rykmentti ja Pioneerirykmentti lakkautettiin 31. joulukuuta 2014. Lisäksi neljän joukko-osaston asema itsenäisenä hallintoyksikkönä lakkasi. Tykistöprikaati liitettiin Porin prikaatiin, Viestirykmentti Panssariprikaatiin, Lapin ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaatiin ja Reserviupseerikoulu Maasotakouluun.

Komentajat

Vuoteen 2008 asti maavoimia johdettiin Pääesikunnan maavoimaesikunnasta ja Suomi oli jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen, joilla oli omat komentajansa. Maanpuolustusalueiden lakkauttamisen ja yhtenäisen Maavoimien esikunnan perustamisen jälkeen komentajana ovat toimineet:

• Kenraaliluutnantti Ilkka Aspara 1.1.2008–30.6.2011
• Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi 1.7.2011–30.6.2014
• Kenraaliluutnantti Seppo Toivonen 1.7.2014–31.7.2017
• Kenraaliluutnantti Petri Hulkko 1.8.2017–31.12.2021
• Kenraaliluutnantti Pasi Välimäki 1.1.2022–

Katso myös

• Luettelo Suomen maavoimien kalustosta

Lähteet

• Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa ”Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)”, joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään maavoimia yleisestä teknologian tulevaisuusnäkökulmasta toisessa osassa luvussa 6 otsikolla ”Maavoimien asejärjestelmät”. Web Archive 2004.
• Valtion talouarvioesitys 2008, luku 27.10. ”Sotilaallinen maanpuolustus” (Web Archive 2007)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen maavoimat Wikimedia Commonsissa

• Maavoimien sivusto