Suomi kuvina
Suomi kuvina | |
---|---|
Vuoden 1943 painoksen kansikuva. Samaa kuva-aihetta käytettiin teoksen muissakin painoksissa. |
|
Kirjailija | toim. Felix Jonasson, Maija Suova |
Kieli | suomi, ruotsi, saksa, englanti, ranska, italia |
Genre | valokuvakirja |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 1929 |
Sivumäärä | 284 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Suomi kuvina on WSOY:n kustantama suurikokoinen valokuvakirja, joka ilmestyi vuosina 1930–1951 monina erikielisinä ja eri sisältöisinä painoksina. Teoksen toimittajana oli aluksi Felix Jonasson ja myöhemmin Maija Suova. Teos pyrkii esittelemään Suomen tunnetuimmat turistikohteet, mutta myös suomalaisten arkielämää. Se ei kuitenkaan sisällä reitti- tai majoitusohjeita, joten sitä ei tarkoitettu matkaoppaaksi.
Erilaisia painoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Felix Jonassonin toimittama vuoden 1929 ensipainos on suomen- ja ruotsinkielinen. Toinen painos (1930) on viisikielinen (suomi–ruotsi–saksa–englanti–ranska). Kuvatekstit ovat lyhyitä, mutta loppulukuna on V. A. Koskenniemen viisisivuinen kuvaus Suomen luonnosta. Teoksen noin 250 valokuvaa on sijoitettu kukin omalle sivulleen. Valokuvat ovat 27 kuvaajalta. Teos on jäsennelty maantieteellisesti Etelä-Suomesta alkaen.[1] Vuoden 1934 painos sisältää myös italiankielisen tekstin (Finlandia Pintoresca).[2]
Seuraavissa painoksissa siirryttiin kaksikielisiin teksteihin. Suomen ja ruotsin kielellä teosta julkaistiin nimellä Suomi kuvina / Finland i ord och bild (1944, 1949), suomi–saksa-teos oli Suomi kuvina / Finnland in Bild und Wort / Das ist Suomi (1943), suomi–englanti-teos Suomi kuvina / Finland in pictures (1946, 1947). Näiden painosten toimittajana oli Maija Suova. Kuvitusta elävöitettiin muun muassa lisäämällä otoksia henkilöistä ja tilanteista sekä sijoittamalla kuvat sivuille vapaammin.
Saksaan suunnattu vuoden 1943 painos heijastaa jatkosodan aikaista ilmapiiriä. Niinpä kuvateksteissä korostetaan saksalais-suomalaista yhteistyötä. Tuodaan myös esille Suomen hyvää suoritusta talvisodassa. Teoksen rakenne ei ole maantieteellinen, vaan teemoina ovat järviluonto, keskiyön aurinko, kaupungit, hävitetty Karjala, elinkeinot, urheilu ja suomalainen sotilas. Koskenniemen luontokuvauksen tilalle on alkuluvuksi sijoitettu hänen Maamme-laulua mukaileva runonsa Isänmaan kasvot. Suuri osa 1940-luvun painosten kuvista on Aarne Pietisen otoksia, mutta mukana on myös Heikki Ahon, Björn Soldanin, Matti Poutvaaran, István Ráczin ja muidenkin kuvaajien otoksia.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Felix Jonasson (toim.): Suomi kuvina / Finland i bilder / Finnland in Bildern / Finland illustrated / Finlande pittoresque, s. 3, 255. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1930.
- ↑ Suomi Kuvina, Finland Illustrated. Felix Jonasson. Huutokauppa Rhodons Collectables. Viitattu 29.8.2016.
- ↑ Maija Suova (toim.): Suomi kuvina : Finnland in Bild und Wort = Das ist Suomi. (Sivuja ei ole numeroitu) Porvoo–Helsinki: WSOY, 1943.