Talouspaperi
Talouspaperi, joskus myös keittiöpaperi, on imukykyistä paperia, jota käytetään muun muassa erilaisien tasojen pyyhkimiseen sekä nesteiden kuivaamiseen. Talouspaperi on vessapaperia hieman karheampaa ja saattaa siksi ärsyttää ihoa. Käytön jälkeen talouspaperi heitetään roskakoriin tai kompostoidaan. Keittiöpaperia myydään rullissa, pakkausten koot vaihtelevat kahdesta kuuteentoista rullaan. Yhdessä rullassa voi olla 14 metriä 22 cm leveää paperia, joka on jaoteltu arkeihin. Talouspaperia on myös rullina, joissa paperi on jaoteltu puoliarkkeihin.[1] Yhdessä rullassa olisi 3,08 m² keittiöpaperia.
Suomessa toimivia suuria pehmopaperitehtaita ovat Nokian paperi ja Mäntän paperitehdas.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]3T-lehti mainitsee kaksi toisistaan riippumatonta paperipyyhkeiden keksijää[2]: Arhur Hoyt Scott ja William E. Corbin. Philadelphialaisen Scottin WC-paperia valmistava Scott Paper Company sai vuonna 1907 junalastillisen WC-paperiksi liian paksua raakapaperia. Scott keksi paperin sopivan niistämiseen, ja alkoi markkinoida sitä ensin pinkoissa, sitten rullissa. Scott sai keksinnölleen patentin vuonna 1915. Aluksi pyyhkeitä markkinoitiin hotelleille ja ravintoloille, kotitalouksille vasta vuodesta 1921.
Seuraavana vuonna William E. Corbin New Hampshiresta toi markkinoille kertakäyttöpyyhepinkkansa. Corbin oli antanut tuotteellen nimeksi oman sukunimensä takaperin: Nibroc. Corbinin tuote jäi markkinoilla toiseksi Scottin kertakäyttöpyyhkeille.
Scottin paperiyritys on kuulunut Kimberly-Clark-konserniin vuodesta 1995 lähtien.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Talouspaperi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Liian paksu vessapaperiksi. 3T, 9.11.2012, s. 18.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vastuullisempia valintoja (Arkistoitu – Internet Archive)