Thüringenin maapäivät
Thüringenin maapäivät (saks. Thüringer Landtag) on Saksan osavaltion Thüringenin yksikamarinen kansanedustuslaitos. Se kokoontuu Erfurtissa. Thüringenin perustuslain mukaan maapäivien ensisijaisena tehtävänä on säätää lakeja, valita ministeripresidentti (osavaltion pääministeri) ja vastata Thüringenin hallituksen parlamentaarisesta valvonnasta. Vuoden 2019 vaaleissa valittu maapäivät koostuu 90 edustajasta.
Vaalijärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalit pidetään viiden vuoden välein käyttäen Saksassa yleistä sekavaalitapaa. Vaalien äänikynnys on 5%, joka puolueen on ylitettävä saadakseen edustajia maapäiville . Kaikilla Thüringenissä asuvilla yli 18-vuotiailla Saksan kansalaisilla on äänioikeus. Äänestäjillä on kaksi ääntä: "ensimmäinen ääni" ehdokkaille kussakin yksittäisessä vaalipiirissä ja "toinen ääni" puoluelistalle. Maapäivien edustajista 44 valitaan yhden edustajan vaalipiireistä ja loput paikat täytetään puoluelistoilta. Puolueet voivat kuitenkin saada ns. ylijäämäpaikkoja (saks. Überhangmandat) sekä maapäivien suhteellisuuden takaavia tasaamispaikkoja (saks. Ausgleichsmandat).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thüringenin osavaltion (Freistaat Thüringen) maapäivät kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1920 Weimariin. Weimarin tasavallan aikana vuoteen 1933 asti pidettiin kuusi osavaltion vaalia. Vuoden 1929 vaalien jälkeen Thüringenistä tuli yksi ensimmäisistä Saksan osavaltioista, joissa natsipuolue sai todellisen poliittisen vallan. Wilhelm Frick nimitettiin Thüringenin osavaltion sisäministeriksi sen jälkeen, kun NSDAP voitti kuusi edustajaa maapäiville. Vuonna 1932 pidetyissä vaaleissa natsit nousivat vahvimmaksi puolueeksi 26: lla 61 paikasta, ja Fritz Sauckel aloitti ministeripuheenjohtajan viran. Vuotta myöhemmin natsit lakkauttivat osavaltiot ja niiden maapäivät Gleichschaltung nimisessä prosessissa.
Toisen maailmansodan jälkeen Thüringenin osavaltio palautettiin osaksi Neuvostoliiton miehitysvyöhykettä. Neuvostoliiton sotilashallinto kutsui 13. kesäkuuta 1946 osavaltiokokouksen (Landesversammlung), jonka puheenjohtajana toimi Ricarda Huch. Ensimmäiset sodanjälkeiset maapäivävaalit pidettiin 20. lokakuuta 1946, ja järjestäytymiskokous pidettiin 21. marraskuuta Weimarin Elephant-hotellissa. Vuoden 1949 Itä-Saksan perustuslailla osavaltioiden maapäiviltä riistettiin suurelta osin valta, ja 15. lokakuuta 1950 pidetyt toiset valtiovaalit pidettiin jo Kansallisen rintaman yhtenäisyysluettelon mukaisesti. Vuonna 1952 Itä-Saksan hallitus hajotti osavaltiot ja Thüringenin alue jaettiin Erfurtin, Geran ja Suhlin alueisiin (Bezirke).
Thüringenin osavaltio palautettiin Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen ja ensimmäiset maapäivävaalit pidettiin jälleen 14. lokakuuta 1990.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksan osavaltioparlamentit- Ala-Saksin maapäivät
- Baden-Württembergin maapäivät
- Baijerin maapäivät
- Berliinin edustajainhuone
- Brandenburgin maapäivät
- Bremische Bürgerschaft
- Hamburgische Bürgerschaft
- Hessenin maapäivät
- Mecklenburg-Etu-Pommerin maapäivät
- Nordrhein-Westfalenin maapäivät
- Rheinland-Pfalzin maapäivät
- Saarlandin maapäivät
- Saksin maapäivät
- Saksi-Anhaltin maapäivät
- Schleswig-Holsteinin maapäivät
- Thüringenin maapäivät
