Tiivistelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tiivistelmä (engl. abstract) kokoaa yhteen tekstin sisällön. Esimerkiksi opinnäytetyön, artikkelin tai raportin tapauksessa tiivistelmän tarkoituksena on esittää ytimekkäästi, mistä tekstissä on kyse ja mikä sen sisältö pääasiassa on. Tiivistelmät sijoitetaan tyypillisesti tekstin alkuun.

Tiivistelmän tarkoitus on antaa kuva siitä, mitä kirjoituksessa kuvattu työ sisältää, millaisia menetelmiä työn tekemisessä on käytetty ja millaisia tuloksia on saatu, ilman että lukijan tarvitsee tutustua koko tekstiin. Hyvin kirjoitettu tiivistelmä innostaa lukijaa tutkimaan kirjoitusta tarkemmin. Tiivistelmä kirjoitetaan vasta sitten, kun työn kirjallinen osuus on kokonaan valmis. Tiivistelmästä tulee yleensä ilmetä ainakin:

  • Työn aihe
  • Työn lähtökohdat ja tarkoitus
  • Käytetyt menetelmät
  • Tärkeimmät tulokset ja päätelmät niistä.

Tiivistelmät voidaan joskus koota varsinaisista teksteistä erillisiin tiivistelmäjulkaisuihin. Tavallisimmin tiivistelmä liitetään kuitenkin kirjoituksen alkuun heti otsikko-osion jälkeen. Tiivistelmä on muuhun tekstiin verrattuna lyhyt, esimerkiksi artikkelissa yksi tai kaksi tekstikappaletta tai opinnäytteessä korkeintaan yksi sivu. Se kuvaa tehtyä työtä, eikä ole siksi aiheen yleiskuvaus tai johdanto. Siinä ei myöskään esitetä varsinaisia määritelmiä tai käsitteitä, eikä yleensä viitata muihin kirjoituksiin. Yksi pääperiaatteista on, ettei tiivistelmässä ole asiaa, jota ei ole varsinaisessa tekstissä. Toisaalta tiivistelmä on voitava ymmärtää lukematta tekstiä, josta se on laadittu.

Tiivistelmätyypit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Informatiivinen tiivistelmä ennen muuta selostaa tehdyn työn tulokset. Jos varsinainen kirjoitus on katsaus tai esimerkiksi oppikirja, sen yhteyteen voidaan laatia indikatiivinen tiivistelmä. Sellainen on usein sisällysluettelon laajennus, joka kokoaa yhteen kirjoituksessa käsitellyt asiat. Indikatiivisen tiivistelmän tunnistaa indikatiivisista verbeistä, kuten kertoa, esitellä, kuvata ja tarkastella. Informatiivisessa tiivistelmässä sellaisia ei puolestaan käytetä.

Koska tiivistelmän tärkein tavoite on kertoa tehdyn työn päätulokset ja johtopäätökset, erilaiset johdattelut ja todistelut asiaan jätetään varsinaiseen tekstiin. Sama koskee myös laajempaa lähtökohtien ja vaihtoehtojen pohdintaa. Tiivistelmä sisältää kuitenkin usein lyhyen yhteenvedon työn tekemisestä ja se kirjoitetaan kuten muukin teksti eli kokonaisia virkkeitä käyttäen. Tiivistelmää edeltää varsinkin opinnäytteissä usein määrämuotoinen teksti julkaisun bibliografisista tiedoista ja sen jälkeen on lista työn asiasanoista. Joskus sama tiivistelmä esitetään useammalla eri kielellä. Monissa julkaisuissa on myös erillinen lomakemuotoinen tiivistelmäsivu, usein vasta tekstin jälkeen tai liitteenä, johon julkaisutiedot ja tiivistelmäteksti kootaan.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiivistelmän merkitystä ja laatimista käsitellään erilaisissa opinnäytteiden ja muiden julkaisujen laatimisohjeissa ja -oppaissa sekä tutkimusmenetelmäkirjallisuudessa, kuten seuraavat:

  • Tirronen, K., Rautanen, T., Ukskoski, L. 1998. Tutkijan julkaisuopas. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Espoo. ISBN 951-38-4611-3
  • Tutkielmaopas[vanhentunut linkki], Turun yliopisto (Viitattu 13.12.2008, kuollut)
  • Hirsjärvi, S., Remes, P. Sajavaara, P. 2008. Tutki ja kirjoita. Kustantaja: Tammi, Helsinki. 448 s. ISBN 9512656353