Todennäköisyydet generoiva funktio (lyhennetään joskus tgf) on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaismuuttujan todennäköisyysjakaumasta määritelty funktio, jonka avulla voidaan laskea jakauman todennäköisyyksiä ja tekijämomentteja.[1]
Todennäköisyydet generoiva funktio voidaan määritellä sekä diskreeteille- että jatkuville satunnaismuuttujille. Se on kuitenkin käytännöllisempi diskreeteille satunnaismuuttujille, jonka tuloksia esitellään tässä.
Todennäköisyydet generoiva funktio on odotusarvo
- [2]
Diskreetille satunnaismuuttujalle generoiva funktio on potenssisarja
jonka eri asteisten potenssien kertoimet ovat pistetodennäköisyysfunktion arvoja eri satunnaismuuttujan arvoille . Muuttuja on usein reaaliluku, mutta se voi olla myös kompleksiluku, sillä kaikki tarvittavat matemaattiset ominaisuudet periytyvät myös sille. Laittamalla muuttujan arvoksi nolla, voidaan funktion derivaatoista poimia esille todennäköisyydet ja arvolla yksi, laskea niistä erilaisia summia.
Potenssisarja suppenee yleisesti reaaliluvuilla vain, jos . Siten arvo on sallittu arvo. Sen sijaan arvo ei välttämättä käy, sillä sarja ei silloin suppene yleisessä tapauksessa. Potenssisarjalla saattaa kuitenkin olla olemassa sarjan raja-arvo, kun ykköstä lähestytään vasemmalta päin. Jos näin on, niin raja-arvoa voidaan ilmaista miinus-merkillä
Todennäköisyyslaskennassa alueen voi laajentaa , sillä summassa olevien todennäköisyyksien summa on aina yksi. Monissa teksteissä merkitään siksi . Merkintää sovelletaan tässä myös derivaatoille.
Jatkuvalle satunnaismuuttujalle generoiva funktio määritetään
- [3]
Yleisessä tapauksessa, missä , saadaan
- [4]
Erityistapauksessa, jossa ja niiden todennäköisyydet vastaavasti , tulee generoivasta funktiosta
- [2]
josta saadaan
- [4]
kunhan [4]
Yleisessä tapauksessa, missä , saadaan
sillä satunnaismuuttujan kaikkien arvojen todennäköisyyksien summa on aina yksi.[4]
Jos muodostetaan uusi satunnaismuuttuja kahdesta riippumattomasta satunnaismuuttujasta ja merkitsemällä , voidaan uusi generoiva funktio muodostaa vanhojen avulla
- [2]
Satunnaismuuttujan momentit generoiva funktio on odotusarvo
- [2]
Momenttifunktio voidaan kirjoittaa todennäköisyydet generoivan funktion avulla
- [2]
Sarjan derivointi suoritetaan jokaiselle sarjan termille yksittäin seuraavasti: [4]
Ensimmäisen derivoinnin tulokset voidaan kirjoittaa
ja sen arvo ykkösessä antaa
- [2]
eli tuloksena on satunnaismuuttujan odotusarvo. Toisen derivoinnin tulokset voidaan kirjoittaa
ja sen arvo ykkösessä on
-
eli satunnaismuuttujan toinen tekijämomentti. Odotusarvo voidaan tulkita siten ensimmäiseksi tekijämomentiksi.
Yleisesti, kun on otettu r:s derivaatta, saadaan
- [4][2]
eli r:s tekijämomentti.
Erityistapauksessa, jossa ja niiden todennäköisyydet vastaavasti , saadaan derivaatoista määritetty pistetodennäköisyydet . Generoiva funktio on nyt
- [2]
ja sen ensimmäinen derivaatta on
Sijoittamalla siihen saadaan
kun tilanteessa "" huomataan Toinen derivaatta antaa
ja sijoittamalla taas saadaan
Pienellä päättelyllä saadaan todennäköisyydet laskettua
- [2]
Tästä lausekkeesta voidaan ymmärtää funktion nimi: todennäköisyydet generoiva funktio.
Noppapeleissä käytetään arpakuutiota, jolla arvotaan kuusi lukua 1−6 ja jonka eri lukujen todennäköisyydet ovat yhtä todennäköisiä (eli noppa antaa luvun todennäköisyydellä . Muodostetaan todennäköisyydet generoiva funktio
jolla on ominaisuus
eli todennäköisyyksien summa on yksi.[5]
Koska todennäköisyydet ovat samat ja muualla nolla, on sarja itse asiassa summa:
-
Derivaatta kohdassa yksi on
- [5]
ja
-
- [5] (odotusarvo)
Toinen derivaatta kohdassa yksi on
- [5]
ja
- [5] (ensimmäinen tekijämomentti)
Huomaa, miten saadaan varianssi näistä kahdesta tuloksesta
- [4][5]
- ↑ Liski, Erkki: Luku 3 Satunnaismuuttujat, ehdollistaminen ja riippumattomuus, s.91−92, luennosta Matemaattinen tilastotiede, Tampereen yliopisto, 2005
- ↑ a b c d e f g h i Matematika Intézet: Ch4: Generating functions, Budapesti, Unkari
- ↑ Esquível, Manuel L.: Probability Generating Functions for Discrete Real Valued Random Variables, 2011, Universidade Nova de Lisboa, Portugali
- ↑ a b c d e f g Gribakin, Gleb: Ch 3.: Probability Generating Functions, s.39−41, kurssin Probability and Distribution Theory luentomoniste, 2002, Queen’s University, Belfast, Irlanti
- ↑ a b c d e f King, Frank:Ch 6: Probability Generating Functions, kurssin Probability luentomoniste, 2007-08, University of Cambridge, Englanti