Tuomas (Seitsemän veljestä)
| Tuomas | |
|---|---|
 Tuomas Vesa-Matti Loirin näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä. |
|
| Luoja(t) | Aleksis Kivi |
| Näyttelijä(t) |
Juha Hyppönen Eino Kaipainen Kullervo Kalske Leo Lastumäki Vesa-Matti Loiri Jarmo Mäkinen Holger Salin |
| Ensi- esiintyminen |
Seitsemän veljestä |
| Viimeinen esiintyminen |
Seitsemän veljestä |
| Henkilötiedot | |
| Status | suuren maatilan perillinen |
| Ammatti | maanviljelijä |
| Sukupuoli | mies |
| Kotipaikka | Toukola, Häme |
| Asuinpaikka | Toukola, Häme |
| Luonteenpiirteet | järki-ihminen, suoraviivainen, harvasanainen, iso auktoriteetti |
| Suhteet | |
| Vanhemmat | Juhani |
| Sisarukset | Juhani, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri, Eero |
| Puoliso(t) | Härkämäen tytär |
| Sisarusten lapset | runsaasti, mm. Juhanin poika Juhannes |
| Muut sukulaiset | Männistön Venla, Konkkalan Hindrikka, Kuokkalan kaksostyttäret, Seunalan Anna (kälyjä) |
Tuomas (koko nimeltään Tuomas Juhaninpoika Jukola[1]) on Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin kuvaamista Jukolan veljeksistä toiseksi vanhin. Hän on Aapon kaksoisveli.[2]
Henkilökuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkoiselta olemukseltaan Tuomas on veljeksistä harteikkain.[2] Lisäksi häntä luonnehditaan ruskeaihoiseksi ja hiuksiltaan hampunväriseksi, kuten veljiäänkin.[3] Tuomaan asema veljeksistä fyysisesti voimakkaimpana on erityisen tärkeä, sillä hänen viiteryhmänsä korostaa raa'an lihasvoiman merkitystä.[4] Tuomas on verraten vähäpuheinen ja hänen toimintansa on melko eleetöntä ja vakaata – niinpä hänestä kasvaa kelpo isäntämies.[5] Väkivahvana miehenä hän voittaa veljesten väliset pienet painiottelut eivätkä Toukolan miehet pärjää hänelle tappeluissa.[6] Tuomaan luonteessa on jyrkkyyttä ja ehdottomuutta. Tämä näkyy tapahtumissa Hiidenkivellä, kun Tuomas on valmis heittämään humalassa riehuneen Laurin härkien eteen: "Pois tieltä! Sinä olit tuomari, minä olen pyöveli ja lakimme täyttyköön. Alas kiveltä ilman armoa, mies!"[7]
Tuomas ei rakenna yhtä hienoja kielikuvia kuin veljensä, vaan murahtelee sanottavansa lyhyesti. Hän on verraten mielikuvitukseton, vailla omia ideoita. Lukemaan Tuomas oppii veljeksistä viidentenä, ennen Timoa ja Juhania. Tuomaan auktoriteetti on vahva: kun hän alkaa puoltaa jotakin, muut veljekset seuraavat pian mukana. Tuomas on myös pitkävihainen, armollisuuden käsite on hänelle melko etäinen, sen sijaan oikeudenmukaisuus on hänelle ominaista.[8] Tuomas on monen lukijan suosikki: mies joka keskittyy tekoihin ja jättää puhumisen vähemmälle.[9]
Romaanin lopulla, kun veljekset Simeonia lukuun ottamatta avioiduttuaan jakavat Jukolan ja Impivaaran tilat, Tuomas saa Impivaaran toisen puoliskon, jota aletaan kutsua Yli-Impivaaraksi. Sen isäntä tunnetaan paitsi voimistaan, myös armeliaisuudestaan köyhiä kohtaan. Hänen puolisonsa on Härkämäen tytär. Kirjailija vertaa Tuomaan elämänkulkua rauhallisesti etenevään virtaan.[10]
Tulkitsijoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teatteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seitsemän veljeksen ensimmäinen näyttämöversio tehtiin Suomalaisessa Teatterissa vuonna 1898, ja Tuomaana nähtiin Evert Suonio.[11][12] 1900-luvun teatteriproduktioissa Tuomasta näyttelivät muun muassa Pentti Järventie[13], Kullervo Kalske[14], Mauri Kuosmanen[15], Leo Lastumäki[16], Uuno Montonen[17], Paavo Roiha[18] ja Holger Salin[19]. Ritva Holmbergin dramatisoimassa ja Kalle Holmbergin ohjaamassa Turun kaupunginteatterin suositussa Seitsemässä veljeksessä 1970-luvulla Tuomaan roolin näytteli Vesa-Matti Loiri.[20] Ennen Loiria Tuomaan saappaissa oli ollut Juha Hyppönen. Loiri korvasi Hyppösen, jolla oli sovittamattomia ulkotaiteellisia ristiriitoja Lauria näytelleen Ilari Paatson kanssa.[21]
2000-luvulla Tuomaan roolin ovat näytelleet muun muassa Tom Petäjä Lahden kaupunginteatterissa[22] ja Aimo Räsänen Tampereen Työväen Teatterissa.[23] Helsingin Kaupunginteatterin uustulkinnassa syksyllä 2012 Tuomaan roolin näytteli Priit Pius.[24]
Turun kaupunginteatteriin veljekset palasivat vuonna 2017 Lauri Maijalan dramatisoimassa ja ohjaamassa tulkinnassa. Tuomaana nähtiin tuolloin Pyry Äikää.[25] Ryhmäteatteri tulkitsi Seitsemän veljestä niin ikään 2017, ja suosio oli suuri. Tuomaan roolissa oli Tommi Rantamäki.[26]
Elokuva ja televisio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wilho Ilmarin filmatisoinnissa Seitsemän veljestä (1939) Tuomasta näyttelee Eino Kaipainen.[27] Jouko Turkan televisiosarjassa Seitsemän veljestä (1989) Tuomaan roolissa on Jarmo Mäkinen.[28]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uotila, Jussi: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä : luonnekuvia. Turku: Turun Aleksis Kivi -kerho, 1989. ISBN 952-90-1615-8 (suomeksi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin – Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.
- Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5, 1950.
- Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965 – Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8, 1965.
- Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5
- Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5
- Malmberg, Ilkka & Vuori, Pekka: Seitsemän miestä. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2005. ISBN 952-5557-04-9
- Tervo, Jari: Loiri. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2019. ISBN 978-951-1-31980-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, kuudes luku
- ↑ a b Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, ensimmäinen luku
- ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 13. (19. painos (2003)) Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8
- ↑ Malmberg, s. 188
- ↑ Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä XVI / Henkilökuvat AKJ-sivusto. Arkistoitu 15.4.2016. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Kotro, Johanna: Äidinkieli ja kirjallisuus (Johanna Kontro) / Tuomas Peda.net. Arkistoitu 14.5.2016. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, kahdeksas luku
- ↑ Malmberg, s. 188–190
- ↑ Malmberg, s. 191
- ↑ Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, neljästoista luku
- ↑ Korhonen, Anna: Seitsemän veljeksen tulkintoja: Ensimmäiset tulkinnat hallitsevat Yle Teema: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina. Arkistoitu 14.6.2015. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Teatterin maailma 1965, s. 197
- ↑ Teatterin maailma 1950, s. 173
- ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 315
- ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 329
- ↑ Teatterin maailma 1950, s. 201
- ↑ Teatterin maailma 1965, s. 339
- ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, s. 389
- ↑ Lindfors, Jukka: Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa Yle Elävä arkisto. 13.2.2009. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Tervo, s. 347
- ↑ Lahtinen, Outi: Seitsemän veljestä Lahdessa Turun Sanomat. 7.11.2002. Viitattu 26.4.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Haapanen, Irmeli: Mikko Roihan Seitsemän veljestä tuo näyttämölle syrjään sysittyjen uhman Turun Sanomat. 19.1.2008. Viitattu 26.4.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Seitse venda (Seitsemän veljestä) – Klassikon uusi, raikas tulkinta Helsingin Kaupunginteatteri / Ohjelmisto. 2012. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Seitsemän veljestä Teatteri.turku.fi. 2017. Viitattu 9.10.2019.
- ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Seitsemän veljestä (1939) Elonet – Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Seitsemän veljestä (1989) Elonet – Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seitsemanveljesta.net (Arkistoitu – Internet Archive)
- Seittemän veljestä (Arkistoitu – Internet Archive)