Tämä on lupaava artikkeli.

Tupolev Tu-124

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tupolev Tu-124
Aeroflotin Tu-124 vuonna 1966.
Aeroflotin Tu-124 vuonna 1966.
Tyyppi lyhyen matkan matkustajalentokone
Alkuperämaa  Neuvostoliitto
Valmistaja Tupolev
Ensilento 29. maaliskuuta 1960[1]
Esitelty 2. lokakuuta 1962[1]
Poistettu käytöstä 1991[2]
Tila poistettu käytöstä
Pääkäyttäjät Aeroflot
Neuvostoliiton ilmavoimat
Valmistusmäärä 164[3]
Valmistusvuodet 1962–1968[4]
Kehitetty mallista Tupolev Tu-104
Muunnelmat Tupolev Tu-134

Tupolev Tu-124 (ven. Туполев Ту-124, Nato-raportointinimi Cookpot) oli neuvostoliittolainen matkustajalentokone. Tupolev Tu-104:n pohjalta lyhyen matkan koneeksi suunniteltu Tu-124 lensi ensilentonsa 29. maaliskuuta 1962, ja Aeroflot otti sen käyttöön saman vuoden lokakuussa. Se oli ensimmäinen puhallinturbiinikäyttöinen matkustajakone.[1]

Konetta valmistettiin vuosina 1962–1968 yhteensä 164 kappaletta.[3][4] Aeroflot käytti sitä sekä ulkomaanlennoilla että matkustajamäärältään pienemmillä kotimaan reiteillä.[1] Toinen konetyypin suuri käyttäjä oli Neuvostoliiton ilmavoimat,[2] minkä lisäksi muutamia koneita myytiin Tšekkoslovakiaan, Itä-Saksaan, Irakiin, Intiaan ja Kiinaan.[1]

Elokuussa 1979 sattuneen onnettomuuden jälkeen Neuvostoliiton ilmailuministeriö päätti poistaa konetyypin käytöstä sen huonojen lentoonlähtö- ja laskeutumisominaisuuksien vuoksi. Aeroflot lensi viimeisen lentonsa tyypillä 21. tammikuuta 1980 ja Neuvostoliiton ilmavoimat seuraavana vuonna. Viimeisenä käyttöön jäivät Irakiin myydyt kaksi konetta, jotka tuhoutuivat Persianlahden sodassa vuonna 1991.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aeroflotin Tu-124V Pariisin ilmailunäyttelyssä vuonna 1965.

Neuvostoliiton ensimmäinen suihkumoottorikäyttöinen matkustajalentokone, Tupolev Tu-104, otettiin käyttöön vuonna 1956.[5] Se sopi hyvin vilkkaimmille reiteille, mutta pienempien kaupunkien väliseen liikenteeseen soveltuvaa suihkukonetta ei ollut. Neuvostoliiton ministerineuvosto julkaisi 18. heinäkuuta 1958 direktiivin 786-378 uuden, pienemmän konetyypin kehittämiseksi.[6]

Tupolevin suunnittelutoimisto alkoi kehitellä Tu-104:ään pohjautuvaa konetyyppiä, joka sai mallinimen Tu-124. Tarkoituksena oli kehittää kone, joka olisi kooltaan 80 prosenttia Tu-104:stä, mutta painaisi vain puolet siitä. Voimanlähteeksi valittiin Solovjov D-20 -puhallinturbiini, ja Tu-124:stä tuli siten ensimmäinen puhallinturbiinikäyttöinen matkustajalentokone. Tu-124:n prototyypin rakensi Moskovan konetehdas numero 156, josta se kuljetettiin Žukovskin lentoasemalle. Siellä se lensi ensilentonsa koelentäjä A. Markovin komennossa 29. maaliskuuta 1960. Sarjatuotantokoneet valmistettiin Harkovassa. Niistä neljä liittyi koelento-ohjelmaan, joka päättyi syyskuussa 1962.[1]

Konetyypin kaupallinen käyttöönotto tapahtui 2. lokakuuta 1962, jolloin Aeroflot lensi sillä Moskovasta Tallinnaan. Aeroflot käytti konetta kahdessa roolissa: ulkomaanlennoilla esimerkiksi Varsovaan, Itä-Berliiniin ja Prahaan sekä kotimaan reiteillä pienempiin kaupunkeihin. Se olikin ensimmäinen monissa Neuvostoliiton kaupungeissa vieraillut suihkukonetyyppi.[1]

Ensimmäisissä tuotantokoneissa oli 44 matkustajapaikkaa. Tehdäkseen koneen käytöstä taloudellisesti kannattavampaa Tupolev alkoi suunnitella muutoksia, joilla matkustajakapasiteettia saatiin kasvatettua. Uusi 56-paikkainen versio sai mallinimekseen Tu-124V.[7] Sen tuotanto alkoi vuonna 1962,[2] ja se oli eniten valmistettu Tu-124-versio.[7]

Alhaisesta hinnastaan huolimatta Tu-124 ei saavuttanut suurta menestystä vientimarkkinoilla.[1] ČSA osti kolme konetta, joista yksi tuhoutui onnettomuudessa ja toiset kaksi se myi lopulta takaisin Aeroflotille. Interflug hankki kaksi konetta, joita käytti myös Itä-Saksan ilmavoimat.[2] Intian ilmavoimat hankki kolme konetta VIP-käyttöön ja Kiinan Kansan vapautusarmeijan ilmavoimat kaksi konetta suunnistajien koulukoneiksi.[1] Irakin ilmavoimat osti myös kaksi konetta, jotka päätyivät myöhemmin Iraqi Airwaysin käyttöön.[2]

Koneita valmistettiin kaikkiaan 164.[3] Niistä 111 oli matkustajakoneita, joista viimeinen valmistui vuonna 1966. Pommikoneiden suunnistajien koulutukseen tarkoitettu Tu-124Š-versio pysyi tuotannossa vuoteen 1968 asti.[2]

Aeroflotin Tu-124V syöksyi maahan Kirsanovissa 29. elokuuta 1979, kun miehistö laski vahingossa laskusiivekkeet lennon aikana ja menetti koneen hallinnan.[8] Onnettomuuden jälkeen Neuvostoliiton ilmailuteollisuusministeriö ja siviili-ilmailuministeriö päättivät poistaa Tu-124:n käytöstä sen huonojen lentoonlähtö- ja laskeutumisominaisuuksien vuoksi. Aeroflot lensi viimeisen lentonsa tyypillä 21. tammikuuta 1980,[2] ja sen korvasi Tupolev Tu-134A.[7] Ilmavoimien käytöstä kone poistui vuonna 1981. Viimeisinä käyttöön jäivät Irakiin myydyt kaksi konetta, jotka tuhoutuivat Persianlahden sodan pommituksissa vuonna 1991.[2]

Tu-124Š:n ohjaamo.
Tu-124:n matkustamo.

Onnettomuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistetuista 164 koneesta 16 (noin 9,8 %) tuhoutui onnettomuuksissa ja terroriteoissa.[9] Vertailun vuoksi saman aikakauden ja kokoluokan koneista Sud Aviation Caravellellä vastaava osuus on 23,0 % (65/282)[10] ja Hawker Siddeley Tridentillä 14,5 % (17/117)[11]. Tu-124:n onnettomuuksista suurin osa sattui lentoonlähdön tai laskeutumisen aikana. Kirsanovissa 29. elokuuta 1979 sattuneen onnettomuuden jälkeen konetyyppi päätettiin poistaa käytöstä sen huonojen lentoonlähtö- ja laskeutumisominaisuuksien vuoksi.[2]

Alla olevaan avattavaan taulukkoon on listattu kaikki onnettomuudet ja muut tapahtumat, jotka johtivat koneen tuhoutumiseen tai hylkäämiseen.[9]

Versiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aeroflotin Tu-124 Moninon ilmailumuseossa.

Lähde: [7]

Tu-124
44-paikkainen tuotantomalli, tuotannossa vuoteen 1962[2].
Tu-124B
Parannelluin D-20P-125-moottorein varustettu versio. Kolme valmistettiin vuonna 1963.
Tu-124K, Tu-124K-1, Tu-124K-2
VIP-versioita.
Tu-124Š-1
Pitkän matkan pommikoneiden suunnistajien koulukone.
Tu-124Š-2
Etulinjan pommikoneiden suunnistajien koulukone.
Tu-124TS
Ambulanssilentokoneeksi muunnettu Tu-124.
Tu-124V
56-paikkainen tuotantomalli, tuotannossa vuodesta 1962[2].

Käyttäjät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vasemmalla Tu-104B, oikealla Tu-124.

Lähde: Airliner World[27], Tupolev[7]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 3
  • Matkustajat: 56
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&030.058000030,58 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&025.055000025,55 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&08.0800008,08 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&0119.0370000119,37 m²
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&038000.&&&&0038 000 kg
  • Hyötykuorma: &&&&&&&&&&&06000.&&&&006 000 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Solovjov D-20P -ohivirtaussuihkumoottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0970.&&&&00970 km/h
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0870.&&&&00870 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&02100.&&&&002 100 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&011700.&&&&0011 700 m

Museokoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tu-124V ”50257” Kiinan ilmailumuseossa.

Seuraavat Tu-124:t on museoitu tai asetettu näytteille.[2]

  • Tu-124 CCCP-45021. Koneyksilö, joka teki pakkolaskun Nevajokeen vuonna 1963. Ohjaamo näytteillä Riian ilmailumuseossa.
  • Tu-124 CCCP-45025. Venäjän ilmavoimien museossa Moninossa.
  • Tu-124 ”02”. Näytteillä puistossa Uzbekistanin Ulugnorissa.
  • Tu-124K V642. Näytteillä Lucknow’n eläintarhassa.
  • Tu-124K V644. Intian ilmavoimien museossa Delhissä.
  • Tu-124Š CCCP-45017. Venäjän ilmavoimien museossa Moninossa.
  • Tu-124Š ”50”. Luganskin lentokonetehtaan museossa.
  • Tu-124Š ”53”. Aukiolla Tšatšerskissä Valko-Venäjällä.
  • Tu-124V CCCP-45052. Ohjaamo näytteillä Riian ilmamuseossa.
  • Tu-124V CCCP-45092. Harkovan tehdasmuseossa.
  • Tu-124V CCCP-64452. Näytteillä Kimryn kaupungin laidalla.
  • Tu-124V ”50256”. Kiinan ilmailumuseossa Pekingissä.
  • Tu-124V ”50257”. Kiinan ilmailumuseossa Pekingissä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kennedy, Charles: Soviet Jet Evolution. Airliner World, joulukuu 2016, s. 24–31. Key Publishing. ISSN 1465-6337 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Airliner World, joulukuu 2016, s. 30
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Tupolev Tu-124 (PDF) (sivut 40–44) Old Wings. Viitattu 29.3.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Airliner World, joulukuu 2016, s. 31
  4. ↑ a b Ту-124 Russianplanes.net. Viitattu 29.3.2017. (venäjäksi)
  5. ↑ Airliner World, joulukuu 2016, s. 27
  6. ↑ Airliner World, joulukuu 2016, s. 29
  7. ↑ a b c d e Tu-124 Tupolev. Arkistoitu 30.3.2017. Viitattu 29.3.2017. (englanniksi)
  8. ↑ a b Accident description CCCP-45038 Aviation Safety Network. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
  9. ↑ a b Accident list: Tupolev 124 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  10. ↑ Sud Aviation SE-210 Caravelle Aviation Safety Network. Viitattu 5.4.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Hawker Siddeley HS-121 Trident Aviation Safety Network. Viitattu 5.4.2017. (englanniksi)
  12. ↑ Accident description CCCP-45021 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Accident description CCCP-45028 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Accident description CCCP-45086 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  15. ↑ Accident description CCCP-45019 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  16. ↑ Accident description CCCP-45083 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  17. ↑ Accident description OK-TEB Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  18. ↑ Accident description CCCP-45012 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  19. ↑ Accident description CCCP-45031 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  20. ↑ Accident description CCCP-45061 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  21. ↑ Accident description CCCP-45044 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  22. ↑ Accident description CCCP-45037 Aviation Safety Network. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  23. ↑ Accident description V643 Aviation Safety Network. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
  24. ↑ Accident description 53 red Aviation Safety Network. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
  25. ↑ Criminal Occurrence description YI-AEY Aviation Safety Network. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
  26. ↑ Hull-loss description YI-AEL Aviation Safety Network. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
  27. ↑ Airliner World, joulukuu 2016, s. 28

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tupolev_Tu-124&oldid=22690408”