Työpaikkademokratia
Työpaikkademokratia tarkoittaa kansainvaltaisten periaatteiden soveltamista työelämään, sekä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin.[1][2] Demokraattisia päätöksentekomenetelmiä voivat olla mm. äänestykset, keskustelut ja neuvottelut.
Osuuskuntatoiminta usein on demokraattista, mutta työpaikkademokratian käsite poikkeaa osuuskuntamallista siten, ettei työpaikkademokratian edellytyksenä ole, että työpaikka on työntekijöiden yhteisomistuksessa.
Jako osuuskuntatoiminnan ja työpaikkademokratian välillä ei olekaan täysin selvä. Silti tyypillisenä erona voitaneen pitää sitä, että työpaikkademokratian tapauksessa yrityksen omistus on harvemmissa käsissä kuin osuuskunnan tapauksessa.
Hierarkisuus ja edustuksellisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Demokratia on laaja-alainen käsite ja työpaikkademokratian yhteydessäkin termi on monitulkintainen. Demokratia voi olla osittaista tai absoluuttista sekä suoraa tai edustuksellista.
Organisaatio voi toimia joko suoran demokratian pohjalta tai edustuksellisuuden lähtökohdasta. Jos organisaatiossa on hyvin matala hierarkia, työntekijöille luonnollisesti usein päätyy enemmän päätösvaltaa. Jos hierarkiaa ei ole ollenkaan, on kyseessä absoluuttinen suora demokratia.
Joissain organisaatioissa pidetään vaaleja ja valitaan edustajia edustuksellisen demokratian keinoin. Äänestysmenettelyt voivat poiketa toisistaan runsaastikin, eikä muutoinkaan voida yksikäsitteisesti sanoa, mitä työpaikan demokraattisuus kussakin yrityksessä tarkoittaa tutustumatta niihin tarkemmin.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forward Technology
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]IT-alan yritys Forward Techonolgy on toiminut ohjelmoija-anarkian lähtökohdasta, mikä tarkoittaa sitä, että ohjelmistosuunnittelijoilla on täysi valta päättää omaan työhönsä liittyvistä asioista. [3]
"Johtajat ja työnantajat itse eivät päätä, kuka palkataan. Google perustaa komiteoita päättämään uusista työntekijöistä. Googlella ajatellaan, että palkkauksen pitäisi olla vähemmän hierarkiaan perustuvaa." [4]
Mondragon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baskien Mondragon mainitaan usein työpaikkademokratian yhteydessä, vaikka kyseessä onkin varsinaisesti osuuskuntien federaatio, jossa on melkein 100 000 jäsentä. [5]
Semler
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brasilialainen liikemies Ricardo Semler on menestyksekkäästi käyttänyt työpaikkademokratiaa omissa yrityksissään ja on kirjoittanut siitä myös kirjan Maverick! : The Success Story Behind the World's Most Unusual Workplace.lähde?
Supercell
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisessa mobiilipelialan yrityksessä, Supercellissä, ei ole hierarkiaa. Bloombergin mukaan tämä on merkittävä menestystekijä yritykselle. [6]
Valve
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työpaikkademokratia on tehnyt uutta nousua ainakin IT-alalla, jossa hyvin tunnettu ja merkittävä yritys Valve on pyrkinyt poistamaan hierarkiat lähes täydellisesti. [7]
Vincit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vincit on suomalainen ohjelmistoyritys, jossa työntekijät voivat vaikuttaa asiakkaisiin ja esimiehiinsä ja kuka tahansa halukas voi ottaa projektin vetääkseen. Yrityksessä oli vuonna 2014 100 työntekijää ja 2 esimiestä (toimitusjohtaja, henkilöstöpäällikkö). [8]
Worldblu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Worldblu on organisaatio, jonka tehtävänä on edistää työpaikkademokratiaa. Worldblu julkaisee vuosittain demokraattisten yritysten listan. [9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 559. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
- ↑ Kielitoimistonsanakirja
- ↑ [1]Fred George On Programmer Anarchy
- ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive) Taloussanomat: Haluatko Googlelle töihin? - Ehkä kannattaa harkita uudestaan
- ↑ [3] Mondragon Corporation
- ↑ [4] Bloomberg: Why a Finnish Gaming Company Is Worth $3 Billion
- ↑ [5] Why Valve? - Yanis Varoufakis
- ↑ [6] (Arkistoitu – Internet Archive)Helsingin Sanomat: Sata työntekijää, vain kaksi pomoa
- ↑ [7] Worldblu
