Tyräkkikasvit
| Tyräkkikasvit | |
|---|---|
 Tarhatyräkki (Euphorbia cyparissias) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: |
Tyräkkikasvit Euphorbiaceae Juss. |
| Alaheimot | |
| Katso myös | |
Tyräkkikasvit (Euphorbiaceae) on laaja kasviheimo, jonka lajeja kasvaa lähes koko maailmassa boreaalisia ja kylmiä alueita lukuun ottamatta.[1] Heimon jäsenillä on yleensä pienet kukat – poikkeuksena Rafflesia arnoldii.[2] Angiosperm Phylogeny Group tosin sijoittaa rafflesiat (Rafflesia) erilliseen rafflesiakasvien heimoon.[3] Tyräkkikasvien lajeja yhdistää myös myrkyllinen maitiaisneste.[4] Heimoon kuuluvia hyötykasveja ovat muun muassa joulutähti, parakautsupuu, risiini ja maniokki.
Tyräkkikasveihin sisältyy noin 5730 lajia, jotka jaetaan 218 sukuun.[1] Runsaslajisimpia sukuja ovat tyräkit (Euphorbia, 2420 lajia), krotonit (Croton, 1300 lajia) ja kissanhännät (Acalypha, 430 lajia).[1] Suomessa heimon suvuista kasvavat luonnonvaraisina tyräkit ja sinijuuret.
Tyräkkikasvisukuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kissanhännät (Acalypha)
- tungpuut (Aleurites)
- kiilalehdet (Argomuellera)
- ihmepensaat (Codiaeum)
- krotonit (Croton)
- liihoköynnökset (Dalechampia)
- tyräkit (Euphorbia)
- kautsupuut (Hevea)
- tuonenomenat (Hippomane)
- hurapuut (Hura)
- jatropat (Jatropha)
- nystylehdet (Macaranga)
- maniokit (Manihot)
- sinijuuret (Mercurialis)
- kesipuut (Neoboutonia)
- mehipolvet (Pedilanthus)
- maniköynnökset (Plukenetia)
- risiinit (Ricinus) (yksi laji, risiini R. communis)
- manketit (Schinziophyton) (yksi laji, manketti S. rautanenii)
- tambotipuut (Spirostachys)
- tyyriät (Synadenium)
- polttiot (Tragia)
- vietnaminpensaat, talipuut (Triadica)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Stevens, P. F. (2001-2010): Angiosperm Phylogeny Website mobot.org. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Maailman suurimman kukan sukutausta selvitetty 2007 Bioteknologia info
- ↑ Stevens, P. F. (2001-2010): Angiosperm Phylogeny Website mobot.org. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Lehdot ja keväinen väriloisto YLE