Untamala (Laitila)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Untamala on vanha kyläkeskus ja taajama luoteisessa Laitilassa. Tyypiltään se on raittikylä, joka syntyi harjulle, vesiväylän varrelle. Nykyisin kylää halkoo valtatie 8. Kylässä on nykyisin kyläkirkko, kylätalo ja kotiseutumuseo sekä kahvila, joka on auki kesäisin. Untamalan koulussa on luokat 1–6. Untamala lienee saanut nimensä muinaisesta germaanisesta miehen nimestä, josta esimerkiksi Kalevalassa tunnetaan muoto Untamo ja kansanperinteessä myös Untamoinen. Asukkaita Untamalassa on n. 380.
Sen lisäksi että valtatie 8 menee kylän läpi, kylän ja Laitilan keskustan välillä menee myös 2000-luvulla tehty pyörätie, joka on yksi Laitilan pisimmistä. Lähimpiin taajamiin Laitilan keskustaan on matkaa viisi kilometriä ja Pyhärannan Ihodeen yhdeksän kilometriä.
Untamalassa on toiminut 2000-luvulla avattu Untamalan arkeologinen opastuskeskus, joka on esitellyt yleisölle arkeologien työtä ja Lounais-Suomen esihistoriaa. Opastuskeskus sijaitsee vanhaan kivinavettaan remontoiduissa tiloissa mäellä, jolla sijaitsee roomalaisen rautakauden kalmisto. Vuodesta 2010 opastuskeskus on ollut säästösyistä suljettuna.
Untamala on valittu Suomen vuoden kyläksi vuonna 2006.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Untamalan korkeimmat kohdat kohosivat Litorinamerestä noin 4 000 vuotta sitten. Ensimmäiset merkit ihmistoiminnasta ajoittuvat kivikauden loppuun. Kylän paikalla on asuttu yhtäjaksoisesti yli 2 000 vuotta, ja kirjallisissa lähteissä se esiintyy vuodesta 1413 lähtien. Historian merkit näkyvätkin hyvin eri ajanjaksoilta.
Esihistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harjulla sijaitsee yksi Suomen tunnetuimmista rautakautisista hautapaikoista eli kalmistoista. Ne on ajoitettu roomalaisaikaan, jonka mukaan on saanut myös nimen: Untamalan tyypin kummut. Untamala on esihistoriallisilta löydöiltään poikkeuksellisen rikas. Siellä on 16 kiinteää muinaisjäännöstä ja viisi muuta hajalöytöpaikkaa. Kylä on myös säilyttänyt tiiviin raittikylän rakenteensa poikkeuksellisen hyvin.
Kirkollinen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Untamala oli 1400-luvulla (ainakin vielä 1467) emäkirkkona ja Laitila sen kappelina. Jo ennen isonvihan aikaa oli suhde päinvastainen, ja 1700-luvulla ei Untamalan kappelissa enää ollut omaa pappia.[1]
Kirkonseutu kertoo kristinuskon varhaisvaiheista Laitilassa 1200–1300-luvuilla. Keskiaikaisen kirkon paikalle on rakennettu nykyinen kyläkirkko vuonna 1785. Nykyiseen asuunsa Pyhän Pietarin kirkko on korjattu vuonna 1870.
Kirkkomaalla sijaitsee varhaiskeskiaikainen kristillinen hautamuistomerkki, Kalevanpojan viikatteentikku.
Kulttuuriympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Untamalan raittikylän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Untamala, Tietosanakirja. Osa 10, palsta 234. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
- ↑ Untamalan raittikylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Untamalan kotisivu
- Ajan unohtama yhdyskunta, Seura, 18.08.1937, nro 33, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Laitilan Untamalan ikivanha Sarkki. Ainutlaatuinen talonpoikainen rakennussaavutus, joka olisi säilytettävä, Helsingin Sanomat, 19.02.1939, nro 48, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot