Uskonto Seinäjoella

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uskontokuntiin kuuluminen Seinäjoella, Tilastokeskus (2023)[1]

  Luterilaisuus (76.7%)
  Muut uskonnot (2.1%)
  Uskontokuntiin kuulumattomat (21.2%)
Lakeuden risti on Seinäjoen maamerkki.

Tämä artikkeli käsittelee Seinäjoen uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Seinäjoen kaupungissa 76,7 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,1 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 21,2 prosenttia väestöstä.[1]

Protestantismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankelis-luterilainen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoella toimii yksi evankelis-luterilainen seurakunta, Seinäjoen seurakunta, jonka toiminta kattaa koko Seinäjoen alueen. Seinäjoen seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kolmanneksi suurin seurakunta.[2][3] Seinäjoen seurakunta kuuluu Lapuan hiippakunnan alaiseen Etelä-Pohjanmaan rovastikuntaan.[4]

Seinäjoki toimii myös Lapuan hiippakunnan keskuspaikkana. Hiippakunnan tuomiokapituli sijaitsee Seinäjoen seurakuntakeskuksessa.[4]

Herätysliikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjokea on kuvattu hengelliseksi risteyspaikaksi, jossa ovat kohdanneet useiden eri herätysliikkeiden vaikutukset. Historiallisesti Seinäjoki on ollut herännäisyyden ja evankelisuuden valta-aluetta. Herätysliikkeiden rinnakkaiseloa on kuvattu sopuisaksi ja vaikutus on näkynyt myös Seinäjoen seurakunnan toiminnassa.[5] Evankelisen herätysliikkeen piirissä toimiva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö kokoontuu Seinäjoella Hyvän Paimenen kappelissa.[6] Herännäisyyden piirissä Herättäjä-Yhdistyksen Seinäjoella toimivia paikallisosastoja ovat Nurmon, Seinäjoen sekä Ylistaron kirkonkylän, Kosken ja Untamalan paikallisosastot.[7]

Viidennen herätysliikkeen piirissä Seinäjoki toimii Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksen toimitila sijaitsee Seinäjoen keskustassa.[8] Lestadiolaisuuden piirissä Seinäjoella toimii vanhoillislestadiolainen 310 jäsenen Seinäjoen rauhanyhdistys.[9][10][11]

Helluntailaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huhtalan Vellamonrinteellä sijaitseva Seinäjoen helluntaikirkko on yksi vapaakristillisyyden maamerkeistä.

Helluntaiherätyksen piirissä Seinäjoella toimii Seinäjoen helluntaiseurakunta, jota on kuvattu 1 400 jäsenellään huomattavan suureksi. Seinäjoella toimivat lisäksi myös Ylistaron helluntaiseurakunta ja Peräseinäjoen helluntaiseurakunta.[12][13] Helluntaiherätys saapui Seinäjoella Veikko ja Urho Lähteen toiminnan kautta ja seurakunta perustettiin vuonna 1935. Matti Rajamäen kaudella seurakunta rakensi ensimmäisen kirkkonsa vuonna 1970. Helluntailiike vaikutti 1930-luvulla myös Kourassa Aamos Lehtisen kautta. Kouran helluntailaiset liittyivät Seinäjoen seurakuntaan 1970-luvulla.[14]

1960-luvulla seurakunta kasvoi voimakkaasti ja kasvu jatkui Onni Aution ja Toivo Haapalan aikana. Seuraavan suuren kasvukautensa seurakunta koki 2000-luvulla kun seurakunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui. Erityisesti seurakunnan Sateet Lähetä-illat toivat uusia jäseniä seurakunnan toimintaan. Vuonna 2015 seurakuntaan kuului yli 1 400 jäsentä. Seinäjoen uusi helluntaikirkko valmistui Huhtalaan vuonna 2000.[13][14]

Katolinen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Seinäjoki kuuluu Tampereella keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Risin seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää Seinäjoella säännöllistä toimintaa Lakeuden ristin seurakuntasalissa.[15]

Ortodoksinen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konstaninopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Seinäjoki kuuluu Tampereen ortodoksisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Ortodoksinen seurakunta järjestää Seinäjoella säännöllisesti jumalanpalveluksia Jumalanäidin suojeluksen rukoushuoneella.[16]

Seinäjoella on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Seinäjoki on isännöinyt herännäisyyden Herättäjäjuhlia kuusi kertaa vuosina 1905, 1925, 1954, 1972, 2009 ja 2023. Herättäjäjuhlat on järjestetty myös tuolloin itsenäisissä Nurmossa viisi kertaa ja Ylistarossa kuusi kertaa.[17] Evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlat on järjestetty Seinäjoella kaksi kertaa vuosina 1967 ja 1998 sekä Ylistarossa vuonna 2007.[18] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Seinäjoella kaksi kertaa vuosina 1979 ja 2011.[19]

Seinäjoen helluntaiseurakunta järjesti 1956 Törnävänsaaressa maailmanlaajuisen helluntaikonferenssin ja toisen suurtapahtuman vuonna 1968 Lyseon kentällä. Seurakunnan järjestämissä tapahtumissa kaupungissa ovat vieraillut muun muassa Reinhard Bonnke vuosina 1995 ja 2010 sekä Nicky Cruz vuonna 2017. Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Seinäjoella kahdeksan kertaa vuosina 1979, 1989, 1996, 2001, 2003, 2014–2015 ja 2024.[20]

  1. a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 8.10.2024.
  2. Seinäjoen seurakunta on maan kolmanneksi suurin Ilkka-Pohjalainen. 2.11.2018. Viitattu 8.10.2024.
  3. Info ja asiointi Seinäjoen seurakunta. Viitattu 8.10.2024.
  4. a b Tietoa hiippakunnasta Lapuan hiippakunta. Viitattu 8.10.2024.
  5. Ala-Kulju, Reino 1963, s. 266
  6. Messuyhteisöt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 8.10.2024.
  7. Paikallisosastot h-y.fi. Viitattu 8.10.2024.
  8. Toimintaa Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetys. Viitattu 8.10.2024.
  9. Järjestävät rauhanyhdistykset Kauhavan suviseurat 2023 . Arkistoitu 5.11.2023. Viitattu 5.11.2023.
  10. Herätysliikkeet - Seinäjoen seurakunta seinajoenseurakunta.fi. Viitattu 28.9.2019.
  11. Rauhanyhdistykset Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 8.10.2024.
  12. Antti Pärnänen: Hengen voimalla eteenpäin is.fi. 19.9.2014. Viitattu 1.1.2021.
  13. a b Leevi Launonen: Seinäjoen helluntaiseurakunnan pitkäaikainen johtaja jäi eläkkelle 12.3.2015. www.helluntaiseurakunnat.fi. Arkistoitu 6.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
  14. a b Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 49. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4.
  15. Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 8.10.2024.
  16. Jumalanpalvelukset Tampereen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 8.9.2024.
  17. Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 8.10.2024.
  18. Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 7.10.2024.
  19. Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
  20. Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Arkistoitu 5.11.2020. Viitattu 6.10.2024.