Valtiomuoto

Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa. Valtiomuoto on yleensä valtion hallinnon päättämä ja määrittelemä. Yhteiskuntatieteellinen määritelmä voi poiketa valtiomuodon yleisestä määritelmästä, esimerkiksi monarkia voi joskus ollakin sotilaiden tukema totalitaristinen diktatuuri tai kansantasavallaksi kutsuttava muistuttaa enemmän yksipuoluejärjestelmän alaista poliisivaltiota.

Valtion hallinnon voi myös korvata siirtymäaika tai tilapäinen siirtymäajan hallinto (monarkioissa käytetään usein nimitystä interregnum), jota ei voi nimittää valtiomuodoksi. Esimerkiksi Suomessa käytiin vuosina 1917–1919 läpi siirtymävaihe, jonka aikana maan tulevasta valtiomuodosta ei ollut varmuutta. Nykyaikana siirtymäajan hallinto on voimassa esimerkiksi Egyptissä, jossa valta siirtyi vuonna 2011 sotilasjuntalle. Siirtymäaikaa tai siirtymäajan hallintoa kutsutaan joskus virheellisesti anarkiaksi, vaikka se onkin on oma epähierarkkinen hallintomuotonsa.

Valtiomuotoja

Valtiomuotoja maailman eri maissa.

Tasavalta:

  valtionpäämiehelläkin oltava parlamentin luottamus

  parlamentaarinen, valtionpäämies oikeuksiltaan rajattu tai lähes yksinomaan edustuksellinen

  parlamentista riippumaton valtionpäämies

  valtionpäämiesjohtoinen

  yksipuoluejärjestelmä

Monarkia:

  perustuslaillis-parlamentaarinen, monarkki yksinomaan edustuksellinen

  perustuslaillis-parlamentaarinen, monarkilla valtaoikeuksia

  absoluuttinen

  perustuslaki kumottu (esim. sotilasjuntta)

Demokratia – politiikasta päätetään enemmistön mielipiteen mukaan päätöksentekomenetelmässä, joka on avoin kaikille tai useimmille kansalaisille.

• Tasavalta – kansalaiset ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden, valtionpäämiehenä on yleensä presidentti.
• Perustuslaillinen monarkia – jossa monarkki on valtionpäämies, mutta todellinen valta on demokraattisesti valitulla parlamentilla ja hallituksella, joka myös määrittää hallitsijan valtaoikeudet.

Liittovaltio – eli federaatio on useista itsehallinnollisista osavaltioista koostuva valtio. Osavaltioilla joilla voi teoriassa olla myös toisistaan eriävä itsehallinto, esimerkiksi tasavalta ja perustuslaillinen monarkia.

Sotilasjuntta – jolloin hallinnosta vastaavat sotilaat, jotka ovat ottaneet vallan. Juntta on tavallisisesti merkinnyt sotilasdiktatuuria. Poikkeuksena neilikkavallankumouksella valtaan noussut kansallisen pelastuksen juntta Portugalissa 1974–1976.

Teokratia – jossa suurin valta kuuluu uskonnolliselle yhteisölle tai uskonnollisille johtajille.

• Kirkkovaltio – jossa kirkko ja kirkon johto muodostaa uskonnollisen yhteisön ja sen hallinnon, kuten Vatikaanivaltio.
• Islamilainen tasavalta – jossa valtiomuoto on tasavalta ja maassa on parlamentti, mutta islamlaisella lailla saattaa olla merkittäväkin vaikutus hallintoon.

Diktatuuri – jossa yksi henkilö, ryhmä tai puolue, yksipuoluejärjestelmä, joka hallitsee valtiota. Järjestelmä on äärimmillään totalitarismi.

• Sosialistinen valtio – maata johtaa kommunistinen puolue, joka soveltaa hallinnossaan marxismi-leninismiä
  • Juche – totalitaristisen Pohjois-Korean ideologia

Historiallisia valtiomuotoja

Kalifaatti – kalifin johtama islamilainen teokraattinen valtio.

Fasismi – totalitaarinen järjestelmä Italiassa, jossa puoluejärjestelmä ja parlamentti korvattiin ammattikunnista muodostetulla korporaatiolaitoksella.

Kansallissosialismi – natsi-Saksan muodostanut äärikansallismielinen, rasistinen, populistinen ja johtajakeskeinen absolutistinen diktatuuri. Se lainasi joitain piirteitä ja käytäntöjä fasismilta ja sosialismilta komentotalouden jääden todellisuudessa hallintomuotona sekavaksi ja keskeneräiseksi johtajanpalvontakultiksi.

Neuvostotasavalta – Neuvostoliiton osavaltiot.

Lähteet

• Bendersky, Joseph W.: A Concise History of Nazi Germany. Rowman & Littlefield, 2007 (3.p.). ISBN 0-7425-5363-9