Vastakauppa
Vastakauppa tai vastaostot eli offset (teollinen yhteistyö, engl. industrial participation, industrial benefit jne.) on puolustusvälinehankintoihin tai muihin julkisiin, riittävän isoihin (laista riippuen) hankintoihin kytkettävä mekanismi, jolla on kohdemaan taloutta hyödyntävä vaikutus. Vastaostojen vaikutus on suhteessa hankkeen arvoon. Lähes kaikki maat ovat aiemmin edellyttäneet vastaostoja erityisesti puolustusvälinekaupoissa.
Esimerkiksi Suomen Hornet-hankinnoissa 90-luvulla Yhdysvaltojen kanssa tehtiin 3,35 miljardin euron vastaostosopimus, jossa yhteensä noin 220 suomalaisyritystä pääsi mukaan kaupantekoon[1].
Vastakaupoilla oli kilpailua vääristävä vaikutus, ja ne ovatkin olleet EU:ssa kiellettyjä vuodesta 2012 lähtien, kun puolustushankintadirektiivi tuli voimaan. Nykyisin vastaavanlaisesta järjestelystä käytetään termiä teollinen yhteistyö, jota voidaan käyttää direktiivistä poiketen, mikäli valtion pitää turvata keskeisiä turvallisuusetujaan.[2] Teollisessa yhteistyössä hankkeeseen osallistuvilla tahoilla pitää olla aiempia vastakauppoja selkeämpi suhde itse hankintaan, esimerkiksi alihankinnan muodossa[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lassi Tolvanen: Suomi myi reppuja ja sinfoniaorkesterikeikkoja Hornet-vastakauppoina – tulevissa hävittäjäkaupoissa vanha meno ei onnistu yle.fi. 23.11.2016. Yleisradio. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Janne Impiö: Uudet hävittäjät eivät enää tuo miljardien vastakauppoja – Suomi hakemassa poikkeuslupaa maaseuduntulevaisuus.fi. 27.5.2016. Maaseudun tulevaisuus. Viitattu 20.7.2021.