Vicente del Bosque
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Vicente del Bosque González | ||
| Syntymäaika | 23. joulukuuta 1950 | ||
| Syntymäpaikka | Salamanca, Espanja | ||
| Pelipaikka | puolustava keskikenttäpelaaja | ||
| Pituus | 184 senttimetriä | ||
| Junioriseurat | |||
| 1966–1968 | Salmantino | ||
| 1968–1969 | Real Madrid | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1969–1970 | Plus Ultra | 11 | (5) |
| 1970–1984 | Real Madrid | 312 | (14) |
| 1970–1971 | → Castellón (laina) | 13 | (4) |
| 1971–1972 | → Córdoba (laina) | 19 | (1) |
| 1972–1973 | → Castellón (laina) | 30 | (5) |
| Yhteensä | 385 | (29) | |
| Maajoukkue | |||
| 1969 | Espanja U18 | 1 | (0) |
| 1975–1980 | Espanja | 18 | (1) |
| Valmennusura | |||
| 1987–1990 | Real Madrid B | ||
| 1994 | Real Madrid | ||
| 1996 | Real Madrid | ||
| 1999–2003 | Real Madrid | ||
| 2004–2005 | Beşiktaş | ||
| 2008–2016 | Espanjan maajoukkue | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Vicente del Bosque González (s. 23. joulukuuta 1950 Salamanca, Salamancan maakunta, Espanja) on espanjalainen entinen jalkapallovalmentaja ja puolustaja. Hän toimi vuodet 2008–2016 Espanjan maajoukkueen päävalmentajana, minkä lisäksi hänet tunnetaan sekä pelaajana että valmentajana ajastaan Real Madridissa.
Del Bosquelle myönnettiin periytyvä Del Bosquen markiisin (Marqués de Del Bosque) aatelisarvo kunnianosoituksena urheilusaavutuksistaan helmikuussa 2011.[1] Valmentajana Del Bosque on voittanut Mestarien liigan, Euroopan-mestaruuden sekä maailmanmestaruuden. Kukaan muu valmentaja ei ole pystynyt vastaavaan saavutukseen.[2]
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajana Del Bosque oli pelipaikaltaan puolustaja. Hän aloitti jalkapalloilun kotiseudullaan Salamancassa pelaten paikallisissa joukkueissa kunnes liittyi Real Madridin junioreihin vuonna 1968. Real Madridin edustusjoukkueen kokoonpanoon hän nousi vuonna 1970, mutta hänet lähetettiin hankkimaan kokemusta Castellóniin (1970–1971, 1972–1973) ja Córdobaan (1971–1972). Castellónissa kaudella 1972–1973 esittämiensä otteidensa myötä hän sai jälleen mahdollisuuden Real Madridissa ja vakiinnutti seuraavalla kaudella paikkansa edustusjoukkueessa. Del Bosque pelasi kausina 1971–1984 pääsarjassa Primera Divisiónissa kaikkiaan 288 ottelua ja teki 20 maalia.[3] Real Madridissa hän voitti viisi pääsarja- ja neljä cup-mestaruutta.
Espanjan maajoukkueessa Del Bosque pelasi 18 ottelua ja teki yhden maalin. Hän edusti maataan vuoden 1980 EM-kilpailuissa, jossa Espanjan kohtalona oli karsiutua jo alkulohkovaiheessa.[4]
Meriitit pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Espanjan pääsarjamestaruus: 5 (1975, 1976, 1978, 1979, 1980)
- Espanjan cup: 4 (1974, 1975, 1980, 1982)
Valmentajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Del Bosquen päätettyä pelaajauransa vuonna 1984 hän jäi Real Madridiin valmentamaan seuran juniorijoukkueita. Hän toimi myös seuran harjoituskeskuksen johtajana.[5] Edustusjoukkuetta hän valmensi viransijaisuuksina 11 ottelun verran kaudella 1993–1994 ja toistamiseen yhden ottelun verran kaudella 1995–1996.[6] Vakituisesti Del Bosque nimitettiin tehtävään kesken kauden 1999–2000 seuran ajauduttua ongelmiin John Toshackin kanssa. Del Bosquen vuodet 1999–2003 olivat Real Madridin lähihistorian menestyksekkäimmät, sillä tuona aikana seura voitti sekä Espanjan pääsarjamestaruuden (2001, 2003) että Mestarien liigan (2000, 2002) kahdesti. Del Bosque tunnettiin nöyrästä ja kärsivällisestä valmennustyylistään sekä kyvystään sovittaa joukkueen lukuisten tähtipelaajien egot yhteen. Jalkapallon historiaa ja tilastoja tutkiva saksalainen IFFHS nimesi Del Bosquen vuoden 2003 seurajoukkuevalmentajaksi.[7]
Vain päivää Real Madridin vuoden 2003 liigamestaruuden jälkeen seurajohto ilmoitti yllättäen, että se ei jatka Del Bosquen sopimusta. Seurajohto halusi uudistaa edustusjoukkueen ilmettä, ja samalla ilman jatkosopimusta jäi myös kapteeni Fernando Hierro.[8] Mestaruuksissa mitattuna Del Bosque on Real Madridin menestynein valmentaja Miguel Muñozin jälkeen.
Sittemmin Del Bosque valmensi turkkilaista Beşiktaşia, jossa hänet otettiin vastaan suosionosoituksin, mutta erotettiin heikkojen tulosten vuoksi kauden 2004–2005 loppupuolella. Vuonna 2006 hänelle tarjottiin Meksikon maajoukkueen päävalmentajan paikkaa pian joukkueen pudottua MM-kilpailuista, mistä hän kieltäytyi. Del Bosque kertoi tarjouksen olleen ammatillisessa mielessä erittäin kiinnostava, mutta henkilökohtaisten syiden johtaneen päätökseen.[9] Kaudella 2007–2008 Del Bosque toimi muutaman kuukauden ajan Segunda Divisiónissa pelanneen Cádizin urheilutoimenjohtajana.[10]
Espanjan kuninkaallinen jalkapalloliitto valitsi Del Bosquen yksimielisesti Espanjan maajoukkueen päävalmentajaksi 15. heinäkuuta 2008. Sopimus oli kestoltaan kaksivuotinen.[11][12] Del Bosque jatkoi Espanjan EM-kultaan luotsanneen Luis Aragonésin aloittamaa hyvää työtä. Joukkue eteni vuoden 2010 MM-kilpailuihin voittamalla karsinnoissa kaikki kymmenen otteluaan ja teki karsintojen kuluessa myös ennätyksen peräkkäisten voitettujen ja tappiottomien maaotteluiden määrässä. Ainoa tahra Del Bosquen Espanjan kilvessä vuonna 2009 oli Maanosaliittojen cupin tappiollinen välieräottelu Yhdysvaltoja vastaan. Espanja sijoittui kilpailussa lopulta kolmanneksi. Joulukuussa 2009 Del Bosquen sopimusta jatkettiin kahdella vuodella, joten hän valmentaa joukkuetta myös vuoden 2012 EM-kilpailuiden karsinnoissa.[13] MM-lopputunauksessa Del Bosque sai jo kritiikkiä osakseen, kun Espanja hävisi avausottelunsa Sveitsille 1–0. Tahti kuitenkin parani jatkossa ja komeaa syöttöpeliä esittänyt Espanja eteni aina loppuotteluun saakka. Historiallinen ensimmäinen maailmanmestaruus Espanjalle ratkesi lopulta jatkoajalla Andrés Iniestan iskettyä voittomaalin Alankomaiden verkkoon. [14]
EM-karsinnoissa 2012 del Bosquen Espanja jatkoi vahvoja esityksiään voittamalla karsintalohkonsa kaikki ottelut huikealla maalierolla 26–6. Lopputurnauksessa mestaruutta puolustanut Espanja aloitti tasapelillä Italiaa vastaan, mutta voitti Irlannin murskaavasti 4–0 ja Kroatian 1–0. Pudotuspeleissä Espanja raivasi tieltään Ranskan 2–0 ja Portugalin rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Loppuottelussa vastaan tuli Italia, joka taipui lopulta murskalukemin 4–0.[15] Espanjasta tuli näin ensimmäinen joukkue, joka pystyi voittamaan kaksi perättäistä Euroopan mestaruutta.
MM-karsinnoissa 2014 Espanja oli jälleen vahva, muttei edellisvuosien tapaan suvereeni. Joukkue menetti pisteet tasapeleillä Ranskalle ja Suomelle.[16] Kuusi voittoa riitti kuitenkin lohkovoittoon. MM-kisoihin valmistaneessa Maanosaliittojen cupissa Espanja eteni finaaliin saakka, mutta hävisi sen selvästi Brasilialle 3–0.[17] MM-lopputurnauksessa historiallista toista perättäistä maailmanmestaruutta ja neljättä perättäistä arvoturnausvoittoa jahdannut Espanja romahti heti avausottelussa Alankomaita vastaan häviten 5–1.[18] Toisessa ottelussa vahvasti prässännyt ja aktiivisesit pelannut Chile upotti Espanjan jatkohaaveet 2–0 voitolla.[19] Viimeisessä lohkovaiheen ottelussa Espanja voitti Australian 3–0.[20]
Lokakuussa 2014 del Bosque ilmoitti jättävänsä Espanjan maajoukkueen EM-kisojen 2016 jälkeen. [21] Kokenut del Bosque on saanut MM-kisojen fiaskon jälkeen paljon kritiikkiä peluutuksistaan eritoten Espanjan hävittyä EM-karsinnoissa Slovakialle 2–1.[22] Tappio jäi kuitenkin ainoaksi ja Espanja eteni lohkovoittajana lopputurnaukseen. Ranskan kentillä Espanjan pelit sujuivat nihkeämmin. Tšekki kaatui 1–0 ja heikosti pelannut Turkki 3–0, mutta lohkon viimeisessä ottelussa hyvin prässännyt ja aktiivisesti hyökännyt Kroatia kukisti Espanjan syöttömyllyn 2-1.[23] Neljännesvälierissä Espanja sai vastaansa neljän vuoden takaisen finaalivastustajansa Italian, jonka tiivis joukkuepelaaminen toi 2–0 voiton ja päätti Espanjan taistelun kolmannesta perättäisestä Euroopan mestaruudesta.[24] Espanjan pudottua kisoista del Bosque vahvisti 30. kesäkuuta 2016 jättävänsä maajoukkueen päävalmentajan tehtävät.[25]
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruus: 1 (2012)
- Neljännesvälierät: 1 (2016)
- Maailmanmestaruus: 1 (2010)
- Lohkovaihe: 1 (2014)
- Espanjan pääsarjamestaruus: 2 (2001, 2003)
- Mestarien liiga: 2 (2000, 2002)
- Espanjan supercup: 1 (2001)
- Euroopan supercup: 1 (2002)
- Intercontinental Cup: 1 (2002)
- FIFA:n vuoden valmentaja: 1 (2012)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Real Decreto 135/2011, de 3 de febrero, por el que se concede el título de Marqués de Del Bosque a don Vicente del Bosque González Boletín Oficial del Estado. 4.2.2011. Gobierno de España. Viitattu 14.2.2011. (espanjaksi)
- ↑ Historiantekijä Del Bosque ylisti ”suurta sukupolvea” Yle.fi. 2.7.2012. Yle. Viitattu 2.7.2012.
- ↑ Ficha del jugador LFP. Viitattu 19.2.2007.
- ↑ Jugadores de la Selección (Arkistoitu – Internet Archive) Fútbol en la Red. Viitattu 19.2.2007.
- ↑ Estrellas del deporte (Arkistoitu – Internet Archive) Sportec. Viitattu 11.3.2008.
- ↑ Entrenadores LFP. Viitattu 19.2.2007.
- ↑ IFFHS – Various Annual Awards RSSSF. Viitattu 19.2.2007.
- ↑ Real ditch Del Bosque BBC Sport. Viitattu 19.2.2007.
- ↑ Del Bosque rechaza una oferta para ser seleccionador de México Marca. Viitattu 11.3.2008.
- ↑ Baldasano toma el poder en Cádiz Marca. Viitattu 23.6.2007.
- ↑ Del Bosque será el nuevo seleccionador Marca. Viitattu 11.3.2008.
- ↑ Presentación de Vicente del Bosque como nuevo seleccionador nacional[vanhentunut linkki] RFEF. Viitattu 17.7.2008.
- ↑ Del Bosque: renovación y cumpleaños (59) 23.12.2009. RFEF. Arkistoitu 24.12.2009. Viitattu 23.12.2009. (espanjaksi)
- ↑ Espanja juhlii maailmanmestaruutta
- ↑ Espanja on Euroopan mestari!
- ↑ Ihme Gijonin illassa! Huuhkajat ryösti pisteen maailman parhailta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Brazil - Spain 3:0 (2:0) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Käsittämätön selkäsauna! Hollanti nöyryytti Espanjaa 5–1!
- ↑ Kehno Espanja romahti pohjamutiin, dynastia päättyi
- ↑ Espanja päätti MM-taipaleensa selvään voittoon
- ↑ Vicente del Bosque confirms plans to leave Spain role after Euro 2016
- ↑ Del Bosque wants more constructive criticism of Spain (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kroatia yllätti Espanjan – lohkovoittoon viime minuuttien maalilla YLE. Viitattu 1.7.2016.
- ↑ Pellèn maali sinetöi Italian voiton – Espanjan mestaruusputki katkesi (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat. Viitattu 12.7.2016.
- ↑ Del Bosque confirma su marcha: "Es una decisión tomada hace tiempo" Marca. Viitattu 1.7.2016. (espanjaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Alex Ferguson Ottmar Hitzfeld |
Mestarien liigan voittanut valmentaja 2000 2002 |
Seuraaja: Ottmar Hitzfeld Carlo Ancelotti |
| Edeltäjä: Josep Guardiola |
FIFA:n vuoden valmentaja 2012 |
Seuraaja: Jupp Heynckes |
| Edeltäjä: Benito Floro Jorge Valdano John Toshack |
Real Madridin päävalmentaja 1994 1996 1999–2003 |
Seuraaja: Jorge Valdano Arsenio Iglesias Carlos Queiroz |
| Edeltäjä: Mircea Lucescu |
Beşiktaşin päävalmentaja 2004–2005 |
Seuraaja: Rıza Çalımbay |
| Edeltäjä: Luis Aragonés |
Espanjan maajoukkueen päävalmentaja 2008–2016 |
Seuraaja: Julen Lopetegui |
| 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
| Vuoden pelaaja: |  Ronaldo |
 Beckham |
 Redondo |
 Effenberg |
 Zidane |
 Buffon |
 Deco |
Gerrard |
Ronaldinho |
Kaká |
C. Ronaldo |
Messi |
Milito
|
| Vuoden maalivahti: |  Schmeichel |
Kahn |
Kahn |
Kahn |
Kahn |
Buffon |
Baía |
 Čech |
Lehmann |
Čech |
Čech |
 Van Der Sar |
Júlio César
|
| Vuoden puolustaja: |  Hierro |
Stam |
Stam |
Ayala |
Carlos |
Carlos |
Carvalho |
Terry |
Puyol |
Maldini |
Terry |
Terry |
Maicon
|
| Vuoden keskikenttäpelaaja: | Zidane |
Beckham |
Mendieta |
Mendieta |
Ballack |
Nedvěd |
Deco |
Kaká |
Deco |
Seedorf |
Lampard |
Xavi |
Sneijder
|
| Vuoden hyökkääjä: | Ronaldo |
 Ševtšenko |
Raúl |
Raúl |
Raúl |
Van Nistelrooy |
Morientes |
Ronaldinho |
 Eto’o |
Kaká |
C. Ronaldo |
Messi |
Milito
|
| Vuoden valmentaja: | Lippi |
 Ferguson |
Cúper |
Hitzfeld |
Del Bosque |
Ancelotti Mourinho |
Mourinho Benítez |
Benítez  Gazzajev |
Ramos Rijkaard
|
1930 
Alberto Suppici | 1934 .svg?lang=fi){kind=small}
Vittorio Pozzo | 1938 Vittorio Pozzo | 1950 Juan López | 1954 Sepp Herberger | 1958 Vicente Feola | 1962 Aymoré Moreira | 1966 Alf Ramsey | 1970 Mário Zagallo | 1974 Helmut Schön | 1978 César Luis Menotti | 1982 Enzo Bearzot | 1986 Carlos Bilardo | 1990 Franz Beckenbauer | 1994 Carlos Alberto Parreira | 1998 Aimé Jacquet | 2002 Luiz Felipe Scolari | 2006 Marcello Lippi | 2010 Vicente del Bosque | 2014 Joachim Löw | 2018 Didier Deschamps
1960 .svg?lang=fi){kind=small}
Gavril Katchalin | 1964 .svg?lang=fi){kind=small}
José Villalonga | 1968 Ferruccio Valcareggi | 1972 Helmut Schön | 1976 Václav Ježek | 1980 Jupp Derwall | 1984 Michel Hidalgo | 1988 Rinus Michels | 1992 Richard Møller Nielsen | 1996 Berti Vogts | 2000 Roger Lemerre | 2004 
Otto Rehhagel | 2008 Luis Aragonés | 2012 Vicente del Bosque | 2016 Fernando Santos | 2020 Roberto Mancini | 2024 Luis de la Fuente
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
